Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan laskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa, paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.
– Moni palkansaaja tietää, että kun saa palkankorotuksen, jo varsin vaatimattomalla tulotasolla puolet menee veroihin ja palkan sivukuluihin. Laskurista käy ilmi, kuinka paljon korotus maksaa työnantajalle, kertoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3520 euroa vuonna 2021.
Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen ja parhaimmillaankin 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.
– Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vaativammat tehtävät ja lisääntyvä vastuu välttämättä aina houkuta. Oman osaamisen kehittäminen ja yritteliäisyys olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu.
– Korkea verokiila on rakenteellinen ongelma, jota tulisi pyrkiä lieventämään seuraavalla hallituskaudella ansiotuloverotusta keventämällä, Viitala toteaa.
Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työnantajayritykselle on lähes 4500 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen noin 2440–2700 euroa riippuen iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta.
Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee yli 5300 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät. Elinkeinoelämän järjestöt pitävätkin korkeaa ansiotuloverotuksen tasoa merkittävänä työllistymisen ja työllistämisen esteenä.
– Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa.
– Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus, Viitala sanoo.
