Toimittaja Outi Salovaara valottaa kirjassaan joidenkin erittäin varakkaiden ja hyvin verkostoituneiden venäläisten omalaatuisilta vaikuttavia Suomen liiketoimia sekä niiden merkitystä Suomen taloudelle ja turvallisuudelle.
Salovaara perehtyi venäläisten Suomessa tekemiin kiinteistökauppoihin jo 2000-luvun alussa. Tuolloin venäläisten tekemät kiinteistökaupat lisääntyivät rajusti, koska eduskunta vapautti kiinteistökaupan myös EU:n ulkopuolisista maista tuleville ostajille.
Lakia valmisteltaessa juuri kukaan ei ajatellut, että venäläisistä tulisi suurin ulkomaalainen kiinteistönostajaryhmä. Vuonna 2025 venäläisten kiinteistökauppoja jälleen rajoitettiin.
Salovaara katsoo, että Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä liiketoiminnassa ja muutenkin elämässä ovat menestyneet karkeasti yleistäen ne, joilla on hyvät verkostot, jotka ovat tarpeeksi ahneita ja kekseliäitä, ja jotka eivät missään oloissa vieroksu korruptiota, lahjontaa ja huijaamista.
Vaikutusvaltaisten ja varakkaiden venäläisten maailmaa voi kuvata Venäjän kattavana ja maan eliitin kautta myös sen ulkopuolelle ulottuvana vallan, liiketoiminnan ja rahavirtojen hämähäkin verkkona, jonka keskellä on Kreml. Mitä lähemmäksi verkon keskustaa pääsee, sitä parempiin asemiin pääsee julkishallinnossa ja näennäisesti yksityisissä yrityksissä.
Venäläisyhtiöiden toimet eivät ole olleet menestyksekkäitä
Kirjassa esiteltyjen venäläisten liiketoimet Suomessa eivät ole olleet menestyksekkäitä siinä mielessä, että yhtiöt olisivat tuottaneet tai myyneet jotakin järkevää tuotetta tai palvelua saatikka työllistäneet ihmisiä.
Venäläisyhtiöt eivät ole yleensä maksaneet veroja tai toimineet pitkäjänteisesti ja aidon kannattavasti. Jos liiketoiminta joskus on näyttänytkin toimivan, kyse on ollut lähinnä siitä, että jostain tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa rahaa on annettu tappiollisen bisneksen tukemiseen.
Salovaaran mukaan venäläisillä ei näytä keskimäärin olleen aikomustakaan sopeutua Suomen arvoihin, periaatteisiin ja toimintatapoihin. Venäläisestä näkökulmasta suomalaiset ovat lainkuuliaisia, mutta samalla hieman yksinkertaisia sitoutuessaan rehellisyyteen ja lakien noudattamiseen.
Monille venäläisille Suomi ja muut länsimaat näyttävät olevan tukikohta, jota voi hyödyntää rahaliikenteessä, omaisuuden turvapaikkana sekä vapaa-ajanvietossa ja lasten kouluttamisessa ja työllistämisessä länsimaihin.
Bisnekset Savonlinnassa
Savonlinnassakin varakkaat venäläiset olivat vuosien varrella ehtineet ostaa suuren määrän vanhoja matkailukeskuksia ja suuria rantakiinteistöjä aikomuksenaan ottaa ne yrityskäyttöön, mutta yleensä hankkeet menivät joko täysin pieleen tai toteutuivat vain pieniltä osin.
Salovaara kiinnostui Savonlinnan Venäjä-yhteyksistä vuonna 2020, kun hän sai tiedon kaupungissa käynnistyneestä Argus Spectrum -yhtiön hälytin- ja turvalaitetehtaasta. Emoyhtiö oli pietarilainen Argus-Spektr, jota pyörittivät Savonlinnan seudulla vuosia mökkeilleet pietarilaiset isä ja poika, Sergei ja Mihail Levtšuk.
Savonlinnan kaupunki järjesti Argus Spectrumille vuokratilat, ja koulutuskuntayhtymän tehtäväksi tuli työntekijöiden kouluttaminen. Tehdas avautui loppuvuonna 2019, ja siellä vieraili suomalaisia ja venäläisiä merkkihenkilöitä. Venäläinen emoyhtiö hyödynsi markkinoinnissaan täysimääräisesti esimerkiksi suomalaisministereiden tehdaskäynnit todistaakseen, että tehdashankkeella oli korkean tason tuki Suomessa.
Kaivattuja ja luvattuja työpaikkoja ei lopulta tullut ensimmäistäkään. Alkuvaiheen jälkeen yhdenkään suomalaisen ei tiedetä työskennelleen tehtaalla, ja suurimman osan ajasta se on ollut täysin autio ja tyhjä. Silti tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2023 yhtiön liikevaihto oli yli kaksi miljoonaa euroa. Yhtiön edustajat eivät suostuneet kommentoimaan mistä rahat tulivat tai minne menivät.
Loppujen lopuksi Argus Spectrum alkoi näyttää vain yhdeltä monista venäläisomistuksessa olleista yhtiöistä ja kiinteistöistä, joiden asiat olivat enemmän tai vähemmän outoja tai rempallaan.
Salovaara nostaa esiin myös Savonlinnan kaupunginjohtajana vuosina 2006-2025 toimineen Janne Laineen, joka oli yksi Venäjä-myönteisimmistä suomalaisista viranhaltijoista. Vuonna 2017 oli ehkä Laineen uran tähtihetki, tuolloin presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Savonlinnassa, ja kaupunginjohtaja istui heidän seurassaan Olavinlinnan juhlaillallisella.
Laineen Venäjä-into jatkui ja esimerkiksi vuonna 2020 hän teki useita ulostuloja Venäjä-yhteistyön lujittamiseksi. Hän muun muassa halusi Savonlinnan kaupungin vetoavan suomalaisiin ministeriöihin, jotta venäläisten yhtiöiden rahansiirrot Suomeen helpottuisivat. Kaupunginhallitus suostui tekemään vetoomuksen vasta äänestyksen jälkeen äänin 6–5.
Vuoden 2020 lopulla Laine ehdotti vielä erityisen koronakäytävän perustamista, jotta venäläiset olisivat voineet pandemiasta huolimatta tulla lomailemaan Itä-Suomeen. Jo pelkästään kansanterveyden kannalta idea ei luonnollisesti saanut kannatusta.
Outi Salovaara: Ruplaruhtinaat. Venäläisen bisneksen hämähäkinverkot Suomessa. 432 sivua. Atena.
