Ekonomisti ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen nostaa esiin kaksi verotuksellista eroa, joiden hän katsoo suosivan pääoman kertymistä Ruotsissa Suomea enemmän.
Näkyvin ero koskee perintö- ja lahjaveroa, jotka Ruotsi poisti kokonaan vuonna 2004. Suomessa perintöveron ylin marginaalivero on vuonna 2026 lähisukulaisilla 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 33 prosenttia.
Lahjaverossa vastaavat ylimmät prosentit ovat 17 ja 33.
Pakarisen mukaan tilanteella on merkitystä yritysvarallisuuden ja kotimaisen riskirahoituksen kertymiselle.
– Ei ihme, että Ruotsi vaurastuu, kotimaista riskirahoitusta on tarjolla ja omistamisen osaaminen kehittyy, hän kirjoittaa X:ssä.
Hänen mukaansa Ruotsissa eri sukupolvien pääoma ruokkii toisiaan ja yksityistä varallisuutta kanavoituu yritysten lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen esimerkiksi säätiöiden kautta.
Toinen ero liittyy listaamattomien yritysten osakkeiden luovutusvoittoihin. Ruotsissa niin sanottujen elinkeinotoimintaan liittyvien osakeomistusten luovutusvoitot ovat pääsääntöisesti verovapaita.
Listaamattomat osakkeet luetaan Ruotsin verosäännöissä lähtökohtaisesti tähän ryhmään eikä niiltä vaadita esimerkiksi tiettyä vähimmäisomistusaikaa.
Suomessa käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitto voi olla tietyin ehdoin verovapaa. Tämä edellyttää pääsääntöisesti muun muassa vähintään kymmenen prosentin omistusosuutta ja vähintään vuoden omistusaikaa.
Jos verovapauden edellytykset eivät täyty, luovutusvoitto on veronalaista. Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Pakarinen katsoo, että näiden erojen poistaminen veisi Suomea lähemmäs Ruotsin toimintaympäristöä. Hän nostaa myönteisinä muutoksina esiin muun muassa yhteisöveron suunnitellun alentamisen, ylimpien marginaaliverojen laskun, avainhenkilöiden lähdeverotuksen ja optioiden verotuksen.
Eduskunta hyväksyi lokakuussa yhteisöveron laskemisen 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.
Ekonomistin mukaan yritysvarallisuuden osuus korostuu erityisesti lahjoituksissa. Onnistuneet yritysten sukupolvenvaihdokset tehdään tyypillisesti lahjoituksina, jolloin listaamattoman yritysvarallisuuden merkitys on suurempi kuin tavallisissa perinnöissä.
Sami Pakarinen pitää siksi etenkin lahjaveron poistamista talouden kasvua tukevana toimena. Hän tosin huomauttaa, ettei väitteelle veron poistamisen kasvuvaikutuksista ole pitävää tutkimusnäyttöä.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustaja Antti Vesala on kommentoinut Pakarisen julkaisua X:ssä.
– Suomessa veropolitiikan johtotähtenä ei ole ollut kansakunnan taloudellisen menestyksen ja ihmisten aineellisen hyvinvoinnin maksimointi vaan irrationaalinen epiksen torjunta. Siihen nähden ei pidä ihmetellä tuloksia, Vesala sanoo.