Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (IFN) toimitusjohtaja Fredrik Sjöholm kyseenalaistaa Suomen perintö- ja lahjaveron viisauden tilanteessa, jossa maahan tavoitellaan lisää yksityistä pääomaa, investointeja ja kasvavia yrityksiä.
Sjöholm kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan.
– Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa taloudessa on otettava huomioon verotuksen vaikutukset myös investointeihin ja pääomien liikkuvuuteen. Pääoma liikkuu maasta toiseen. Menestyvät yrittäjät ja sijoittajat voivat valita, missä he asuvat ja millaisiin kohteisiin he tekevät seuraavat sijoituksensa, Sjöholm katsoo.
Sjöholmin mukaan Ruotsissa perintöveron poistaminen vähensi yrittäjien ja yritysten omistajien verotuksellisia kannustimia muuttaa ulkomaille tai siirtää pääomia pois maasta. Samalla muutos paransi pitkäjänteisen omistamisen edellytyksiä.
– Ruotsin uudistus on erityisen kiinnostava siksi, että perintö- ja lahjaveron poisti Göran Perssonin sosiaalidemokraattinen hallitus. Uudistus ei siis ollut oikeiston ideologinen hanke, vaan vastaus verojärjestelmän konkreettisiin ongelmiin, hän jatkaa.
Ruotsissa perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2004 ja varallisuusvero muutamaa vuotta myöhemmin. Suomi poisti varallisuusveronsa vuonna 2006, mutta verottaa yhä perintöjä ja lahjoja.
Sjöholmin mukaan Suomessa olisi syytä ”vakavasti arvioida”, täyttääkö perintö- ja lahjavero enää tarkoitustaan.