Ruotsin startup-yhtiöt vauhdissa: Taustalla 1990-luvun päätös

Asiantuntijan mukaan kasvuyhtiöiden menestystä selittää yrittäjyyttä ja omistamista tukeva ilmapiiri.
Ruotsista on noussut viime vuosina useita nopeasti kasvavia tekoäly- ja teknologiayhtiöitä. / Hakan Tas
Ruotsista on noussut viime vuosina useita nopeasti kasvavia tekoäly- ja teknologiayhtiöitä. / Hakan Tas

Ruotsin tekoäly-yhtiöt ovat nousseet nopeasti kansainvälisten sijoittajien huomion kohteeksi. Forbesin mukaan Tukholmassa on nyt eniten yksisarvisyhtiöitä Piilaakson ulkopuolella, ja pääomasijoituksia virtaa kaupunkiin asukasta kohden enemmän kuin muihin Euroopan suuriin teknologiakeskittymiin.

Yksisarvisyhtiöllä tarkoitetaan yksityisessä omistuksessa olevaa startup-yhtiötä, jonka arvoksi on arvioitu yli miljardi Yhdysvaltain dollaria. Nimityksen teki tunnetuksi pääomasijoittaja Aileen Lee vuonna 2013, jolloin sillä kuvattiin tällaisten yhtiöiden harvinaisuutta.

Sittemmin yksisarvisista on tullut aiempaa yleisempiä etenkin tekoäly- ja ohjelmistoyhtiöiden kasvun myötä.

Forbesin mukaan ruotsalaisen startup-menestyksen taustalla on pitkä kehityskaari. Yhtenä lähtöpisteenä pidetään 1990-luvun hanketta, jossa kotitalouksia kannustettiin hankkimaan tietokoneita verohelpotuksilla. Noin neljännes Ruotsin kotitalouksista osallistui ohjelmaan, jonka seurauksena maahan kasvoi poikkeuksellisen digilukutaitoinen sukupolvi.

Juuri tästä sukupolvesta nousi myöhemmin kansainvälisiä teknologiayhtiöitä, kuten Skype, Candy Crush -pelistä tunnettu King ja Spotify. Nyt sama jatkumo näkyy tekoäly-yhtiöissä.

Ruotsista on noussut viime vuosina useita nopeasti kasvavia tekoäly- ja teknologiayhtiöitä. Sovellusten rakentamista tekoälyn avulla helpottava Lovable kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin yrityksiin.

Autonomiseen rahtiliikenteeseen keskittynyt Einride kertoi hiljattain 100 miljoonan dollarin rahoituksesta. Lakialan tekoäly-yhtiö Legora puolestaan keräsi 50 miljoonaa dollaria lisää rahoitusta, mikä nosti yhtiön arvon 5,6 miljardiin dollariin.

Yhtenä seuraavana ruotsalaisena menestysyhtiönä pidetään terveydenhuollon tekoälyratkaisuja kehittävää Tandemia. Yhtiö litteroi potilastapaamisia ja palvelee Forbesin mukaan yli 5 000:ta terveydenhuollon organisaatiota. Asiakkaisiin kuuluu myös Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS.

Osaajat jäävät Tukholmaan

Tandemin toimitusjohtajan ja perustajan Lukas Saarin mukaan Tukholman vahvuus ei ole vain rahoituksessa, vaan osaajien, akateemisen tason ja yrittäjyyskulttuurin yhdistelmässä.

– Ruotsalaisesta ekosysteemistä tekee aidosti erilaisen sen yrittäjyyskulttuuri ja halu antaa takaisin, Saari sanoo.

Hänen mukaansa Spotifyn ja Klarnan kaltaisten yhtiöiden perustajat toimivat nyt uuden sukupolven mentoreina, neuvonantajina ja sijoittajina. Tämä houkuttelee osaajia Tukholmaan ja saa heidät myös jäämään sinne.

Poimintoja videosisällöistämme

Ruotsin startup-kenttää vahvistaa myös maan koko. Ruotsi on riittävän suuri tuottamaan kansainvälisen tason osaajia ja houkuttelemaan pääomaa, mutta niin pieni, että harva kasvuyhtiö voi rakentaa liiketoimintansa vain kotimarkkinan varaan. Siksi moni perustaja joutuu ajattelemaan kansainvälisesti heti alusta lähtien.

Varhaisen vaiheen pääomasijoitusyhtiö Antler on tehnyt maailmanlaajuisesti yli 1 800 sijoitusta. Se on ollut mukana myös ruotsalaisen Lovablen rahoittajana. Antlerin partnerin Tobias Bengtsdahlin mukaan tekoälyaika on muuttanut käsitystä siitä, millainen perustaja on riskipääoman näkökulmasta kiinnostava.

– Painopiste on siirtynyt pois ajatuksesta, että tekninen vallihauta yksin riittäisi. Nyt yrityksen vauhti on vallihauta, Bengtsdahl sanoo.

Hänen mukaansa Lovablen ja Legoran kaltaiset yhtiöt erottuvat kyllä vahvoilla teknisillä tiimeillään, mutta ratkaisevaa on etenkin kaupallinen toteutusnopeus. Markkinoilla on rajallisesti asiakkaiden huomiota, ja se on vallattava nopeasti.

Samaan aikaan sijoittajat pohtivat, valuuko Euroopassa jo liikaa rahaa tekoäly-yhtiöihin. Perustason tekoälyinfrastruktuurissa ja suurissa malleissa Eurooppa on kuitenkin pikemminkin jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Sovellustasolla ylirahoitus on lähes väistämätöntä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen huomauttaa, että kasvun aikaansaaminen on helpompaa, kun yrittäjyys- ja yhteiskunnallinen kulttuuri tukevat sitä.

– Ruotsi onnistui kääntämään oman kurssinsa ja rakentamaan yrittäjyyttä ja omistamista tukevan ilmapiirin. Nyt tuo muutos näkyy suoraan maan kilpailukyvyssä ja menestyksessä, Pakarinen kirjoittaa X:ssä.

EK:n johtajan mukaan on tärkeämpää vauhdittaa talouskasvua kuin kytätä tulo- ja varallisuuseroja.
Noormarkkuun nousee TNT-tehdas.
Ekonomistin mukaan mikään mittari ei osoita, että asuntomarkkinoiden laskusuunta olisi päättymässä.
Mainos