Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson muisteli Viron television eli ETV:n haastattelussa Venäjän suurhyökkäyksen aattoa 23. helmikuuta 2022, jolloin hän oli Helsingissä. Maltillista kokoomusta edustava Kristersson oli vielä tuolloin oppositiossa, ja hänestä tuli pääministeri kahdeksan kuukautta myöhemmin.
– Täysimittaista maahantunkeutumista edeltävänä päivänä olin Helsingissä. Minulla oli tapaaminen tuolloisen presidentin Sauli Niinistön kanssa ja sitten illallinen tuolloisen oppositiojohtaja Petteri Orpon kanssa, joka on nyt Suomen pääministeri, kertoi Kristersson häntä haastatelleelle Astrid Kanteleelle.
Kristersson muistelee, että he kaikki keskustelivat täysimittaisen hyökkäyksen riskistä.
– Me emme toki tienneet, että hyökkäys tapahtuisi jo muutaman tunnin päästä. Heräisin aamulla hyvin varhain [Helsingissä], kun minulle soitettiin Tukholmasta, jonne lähdin erittäin nopeasti takaisin.
Kristerssonin mukaan yksi heidän heti ensimmäisistä päätöksistään Ukrainan hyväksi oli aseapu, jota annettiin ensi kerran Ruotsin nykyhistoriassa.
– Sodan alusta lähtien olemme antaneet Ukrainalle pääasiassa sotilaallista varustusta yhteensä yli 10 miljardin euron arvosta. Me emme aseta sille mitään rajoitteita. Jatkamme tukemista. Meillä on täydellinen yksimielisyys siitä valtiopäivillä.
Pääministeri sanoo myös Ruotsin oppineen Ukrainalta.
– Ruotsin puolustusteollisuus on erittäin aktiivisesti oppinut Ukrainan kokemuksista, kuten drooneista, droonien torjunnasta ja teknologisesta kehityksestä sekä väestönsuojelusta.
Kristersson sai myös vastata suoraan kysymykseen siitä, ovatko ruotsalaiset valmiita puolustamaan maataan.
– Ehdottomasti. Meillä on erittäin voimakas valmius puolustaa isänmaatamme. Epäilemättä. Meillä on nyt nuorten miesten ja naisten asevelvollisuus. Meillä ei ole minkäänlaisia vaikeuksia palveluskelpoisia. Myös keski-ikäiset ovat yhä aktiivsemmin mukana vapaaehtoisina maanpuolustusjärjestöissä, sanoi Kristersson.