Ruotsi ostaa iltapäivälehti Expressenin tekemän tutkimuksen mukaan radioaktiivisia isotooppeja Venäjältä. Isotooppien tärkein toimittaja Ruotsin tarpeisiin on Elektrohimpribor, jolle isotooppien myynti on sivubisnestä, koska sen päätuote ovat ydinaseet. Expressenin mukaan yhtiö myi maailmalle isotooppeja Venäjän suurhyökkäyksen alettua yli 44 miljoonalla eurolla vuodessa.
Dossier Centerin mukaan Ruotsi ei osta isotooppeja suoraan valmistajalta, vaan välittäjiltä Vealog ja BDP-International. Kummankin yhtiön perustaja on Moldovan ja Ruotsin kaksoiskansalainen Vjatšeslav Kaizin. Hän oli epäiltynä vakoilusta Venäjän hyväksi oikeusjutussa, jossa pääsyytettynä oli aviopari Sergei Skvortsov ja Elena Kulkova, mutta sai myöhemmin todistajan aseman. Dossier Centerin mukaan Kaizinin yrityksiä ovat käyttäneet myös muun muassa Venäjän sotilastiedustelu GRU:n agentit välittääkseen laitteita Venäjän asevoimille.
Expressen löysi ruotsalaisyhtiö Neonestin, joka ostaa radioisotooppeja Kayzinin yrityksiltä ja välittää niitä maailmalle. Yhtiön omistaja, Venäjän ja Ruotsin kaksoiskansalainen Pjotr Vasiljev myönsi lehdelle ostaneensa tuotteita Elektrohimpriborilta, mutta kielsi tienneensä yhtiön valmistavan ydinkärkiä. Hänen mukaansa Neonest myy isotooppeja lääkeyhtiöille. Expressenin mukaan Ruotsin valtio tukee isotooppien hankintaa.
Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Yhdysvaltojen ja EU:n uraanin ja ydinvoimateknologian hankinnat eivät ole loppuneet, vaan päätettyjä kauppoja Rosatomin kanssa on tehty yli 1,4 miljardin euron edestä.
Länsimaat ovat riippuvaisia venäläisestä ydinpolttoaineesta ja venäläisistä reaktoreista. Venäläinen uraani kattaa 12 prosenttia kaikesta Yhdysvaltojen ja 17 prosenttia EU:n uraanin kulutuksesta. Eurostatin mukaan EU-maat käyttivät vuonna 2022 noin 770 miljoonaa euroa Venäjän ydinenergiatuotteisiin. Rosatom ei kuulu lännen pakotteiden piiriin. Se ilmoittaa rakentavansa parhaillaan 33:a uutta voimalaa 10 maassa.