Ruotsi kevensi hyvätuloisten verotusta tuntuvasti poistamalla tuloveroasteikon ylimmän portaan vuonna 2020. Yli 65 000 euroa vuodessa tienaavien verotus keveni viidellä prosenttiyksiköllä.
Asian nostaa esille Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila viestipalvelu X:ssä. Hän muistuttaa, että uudistuksen arvioitiin rahoittavan itsensä suurelta osin.
– Kuinkas sitten kävikään?, Urrila alustaa ja alkaa eritellä uudistuksen vaikutuksia.
Hallituksen esityksessä todettiin, että hyvätuloisten marginaaliveron kevennys rahoittaisi itsensä todennäköisimmin lähes kokonaan
– Suora hintalappu valtiontaloudelle oli 5,5 miljardia Ruotsin kruunua (noin 500 miljoonaa euroa), josta siis suuri osa takaisin, Urrila kirjoittaa.
Hän viittaa Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksverionenin julkaisemaan analyysiin verouudistuksen tuloksista. Sen mukaan veronkevennyksen myönteiset vaikutukset toteutuivat hienosti: uudistus rahoittaa itsensä pitkällä aikavälillä jopa 120-prosenttisesti.
– Eli: Ruotsin tarkastusviraston mukaan julkinen talous on pitkällä aikavälillä yli miljardi kruunua vuodessa VAHVEMPI, kun ylimpiä marginaaliveroja alennettiin tuntuvasti, Urrila selventää.
Hänen mukaansa Suomenkin verokeskustelussa kannattaisi siis muistaa dynamiikka.
– Kaikilla veroilla on käyttäytymisvaikutuksensa, ja oikein valitut veronkevennykset voivat rahoittaa itseään merkittävästi: Ruotsin viranomaisarvion mukaan ylimpien marginaaliverojen lasku jopa yli 100-prosenttisesti.
Ruotsin sosiaalidemokraattihallitus kevensi hyvätuloisten verotusta reilusti poistamalla tuloveroasteikon ylimmän portaan v. 2020. Yli 65000€ vuositulojen vero aleni 5 %-yksikköä.
Uudistuksen arvioitiin rahoittavan itsensä suurelta osin. Kuinkas sitten kävikään? 👇 Ketju 1/X
— Penna Urrila (@peurrila) September 3, 2024