Huoltovarmuuden aukot on paikattava ja kasvun esteet purettava.
Edellä olevaan tiivistyy ruoka-alan keskeinen viesti Suomen päättäjille.
Suomen omavaraisuus on joissain elintarvikkeissa melko hyvä, mutta olemme erittäin riippuvaisia ulkomaisista tuotantopanoksista, erityisesti energiasta, lannoitteista ja palkokasveista.
Ruoka-alan aamiaistilaisuudessa keskusteluun nostettiin typpilannoitetehtaan perustaminen sekä kotimaiseen kasviproteiiniin viljelyyn ja jalostukseen panostaminen.
– Geopoliittiset mustat pilvet ja keskustelu huoltovarmuudesta on jyrännyt viime aikoina keskustelun kestävyydestä. Toivon, että pitäisimme silti kestävyysajattelua edelleen mukana. Pitkässä juoksussa on kaikkien etu, että siirrymme ruoka-alalla kohti vihreitä tekoja, osastopäällikkö Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä Agronomiliiton tiedotteessa.
Verotus herätti tilaisuudessa paljon keskustelua, ja ruuan arvonlisäveron nostaminen saattaa hyvinkin olla esillä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Teollisuus, kauppa ja matkailu- ja ravintola-ala toivovat alemman arvonlisäverokannan säilyttämistä.
Järjestöt epäilevät, että verojen nostaminen voi heikentää kysyntää ja kulutus voi siirtyä kohti halvempia, ulkomailta tuotuja tuotteita.
Ala on yhtä mieltä siitä, että panostuksia tarvitaan alan osaajien kouluttamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on erittäin korkeatasoista ruoka-alan TKI-toimintaa sekä lupaavia kasvuyrityksiä, mutta rahoitusta virtaa enemmän muille aloille.
Yhteinen huoli oli myös poukkoilevassa ruokapolitiikassa, kun sääntely ja tulkinnat muuttuvat nopeasti. Se heikentää haluja investointeihin.
– Ruoka-ala toivoo pitkäjänteisempää ja strategisempaa ruokapolitiikkaa, sanoo hankepäällikkö Silja Varjonen Agronomiliitosta.