Ruokalähetit, jotka toimivat digitaalisten alustojen kuten esimerkiksi Foodoran ja Woltin kautta, kokevat liikenneonnettomuuksien vaaran suurimmaksi riskiksi työssään. Tutkimuksen mukaan alustoiden kautta tehdyssä ruokalähettityössä on enemmän turvattomuutta kuin perinteisen kuljetusalan ja kaupan ruokajakelutyössä.
Alustatyöntekijöille riskejä tuottavat urakkaluontoinen keikkatyö, aikapaine ja yksin työskentely. Digitaalinen hallinta, jolla työtä ohjataan, ei ole kaikilta osin läpinäkyvää.
Tampereen yliopiston tutkimushanke selvitti ruokajakelutyön koettuja riskejä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Hankkeen johtaja Mikko Perkiö on huolissaan siitä, että työmarkkinoiden syrjäyttävät käytännöt kasaantuvat maahanmuuttajille. Määräaikaisella oleskeluluvalla toimiva maahanmuuttaja on pääosin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella.
Moni alustatyöläinen on lisäksi itsensä työllistäjä, jolla on heikko asema suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne ruokalähetit, joilla ei ole omaa tiliä alustalla. He tekevät työtä jollekin alustalle rekisteröityneelle henkilölle. Tällöin jaetaan osiin jo muutoin matalaa palkkiota.
– Näin ’itsensä työllistävän yrittäjän vapauden’ varjolla syntyy toiset työmarkkinat, joiden taso kulujen vähentämisen jälkeen on usein minipalkkojen alapuolella, Perkiö sanoo tiedotteessa.
– Kuitenkaan määräaikaisella oleskeluluvalla olevalla ei ole edes mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ja vakuuttaa itseään yrittäjän sosiaaliturvan kautta. Pohjimmaisena ruokalähettityössä ovat vailla oleskelulupaa olevat.
Hankkeen tutkija Benta Mbare sanoo alustojen ruokalähettien työhön liittyvän kaltoinkohtelua ja jopa rasismia. Lisäksi yksinkertainen alustatyö voi olla turhauttavaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.
Työsuojelurahaston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastateltiin 10 ruokalähettiä, 10 tuotekeräilijää tai kuljetustyöntekijää sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa.
Maahanmuuttajataustaisilta itsensä työllistäjiltä puuttuu usein sellainen työoikeudellinen asema, joka turvaisi pääsyn sosiaaliturvaan. Ruokajakelun toimijoille tehtyjen haastattelujen laadullinen analyysi osoittaa, että työsuojelulla, lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, sairauslomaoikeudella ja työeläkkeellä on merkitystä.
Ruokaläheteillä fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit nakertavat työhyvinvointia, mutta eniten turvattomuutta aiheuttaa Suomessa työn tekemiseen liitettyjen turvamekanismien ulkopuolelle joutuminen.
Yhdenvertaisuuden varmistaminen työmarkkinoilla edellyttää tutkimuksen mukaan toimia lainsäätäjältä ja säädösten toimeenpanijoilta.
Juttua muokattu 2.6. klo 10.48: Korjattu Benta Mbaren sukunimen kirjoitusasu.
