Ukrainan tulevaisuus ratkaistaan professori Andrew A. Michtan mukaan maan itä- ja eteläosan taistelukentillä.
– Ukrainalaisten sotilaiden sankarillinen vastarinta on toistaiseksi estänyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin pyrkimykset Venäjän imperiumin palauttamiseksi, Michta sanoo verkkolehti 1945:n tuoreessa artikkelissa.
Se, kykeneekö Ukraina käynnistämään laajamittaisen vastahyökkäyksen miehitettyjen alueiden takaisin valtaamiseksi, on hänen mukaansa vielä arvailujen varassa. Varmaa kuitenkin on, että Ukraina pystyy taistelemaan vain niin kauan kuin sen lännestä saama talous- ja aseapu jatkuu.
– Putinin maan taloudelle aiheuttama tuho tekee mahdottomaksi jatkaa taistelua ilman ulkopuolista tukea, hän toteaa.
Kriittisenä kysymyksenä Michta pitää sitä, kestääkö lännen yksimielisyys Euroopan energiahuoltoon kylmän vuodenajan myötä kohdistuvat paineet.
– Euroopan helleaalto saa huolen tuntumaan kaukaiselta, mutta pian Eurooppa siirtyy syksyyn ja talveen. Vuodenaikojen vaihtuminen on Ukrainan selviytymisen kannalta kenties jopa tärkeämpää kuin se, mitä taistelukentällä tapahtuu.
Andrew A. Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Ei sijaa kumppanina
Venäläisyhtiö Gazprom on Michtan mukaan jo vähentänyt Nord Stream 1 -putken kautta Eurooppaan toimittamansa maakaasun määrän 20 prosenttiin sen kokonaiskapasiteetista huoltoon ja muihin verukkeisiin vedoten.
– Ja näin se menee jatkossakin. Eurooppa voi varautuu vastaaviin venäläisiin kikkailuihin lämmityskauden lähestyessä, hän sanoo.
Kreml pelaa hänen mukaansa ovelaa peliä, jossa kaasutoimitusten volyymia vaihdellaan sen sijaan, että ne katkaistaisiin kokonaan. Tämä on omiaan heiluttelemaan markkinoita ja lisäämään epävarmuutta kansalaisten keskuudessa.
– Euroopan energiadilemma on suoraa seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta EU:n – erityisesti Berliinin – politiikasta, jossa ympäristötavoitteet on irrotettu lähes täysin kansallisista turvallisuusnäkökohdista ja ajauduttu nykyiseen riippuvuuteen Venäjän energiasta, hän toteaa.
– Euroopan tulevan talven pitäisi olla aikaa, jolloin maanosan turvallisuuden perusteet ja sen suhteet Putinin Venäjään arvioidaan uudelleen. EU tarvitsee energiapolitiikassaan selkeän etenemistavan, jossa ympäristötavoitteet ovat tasapainossa kansallisen turvallisuuden kanssa, ja joka varmistaa, ettei Eurooppa enää koskaan joudu nykyisen kaltaiseen ahdinkoon, hän painottaa.
Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan Michtan mukaan tiivistä yhteistyötä muiden demokratioiden ja etenkin Yhdysvaltojen kanssa vakaiden energiatoimitusten varmistamiseksi. Ennen kaikkea tarvitaan hänen mielestään yksimielisyyttä siitä, että ennen kuin Venäjä luopuu uusimperialistisesta linjastaan, sillä ei ole sijaa eurooppalaisten demokratioiden taloudellisena kumppanina.