Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa Maasedun Tulevaisuuden kolumnissaan haluavansa pitää tervettä kriisitietoisuutta yllä taloudestamme, sillä tilanne on kaunistelematta vakava.
– Ensi vuoden budjetti on raskaasti alijäämäinen, noin 11,4 miljardia euroa, vaikka leikkaamme ja teemme uudistuksia. Monien mielestä liikaa, omasta mielestäni liian vähän. Suhdanne on vaikea eikä anna meille lainkaan vetoapua.
Purra muistuttaa, että julkisyhteisöjen, erityisesti velkaa kerryttävien sektoreiden syvä alijäämä pitää velkasuhteen kasvussa lähitulevaisuudessa. Alijäämien paisumista selittävät etenkin valtionlainojen korkomenojen voimakas kasvu ja hyvinvointialueiden rahoitus.
– Maksamme nyt siis kovaa hintaa vuosikausien velkaantumisesta ja siitä, että edellinen hallitus velkarallillaan piti koossa hajanaisen hallituskokoonpanon. Verotuksen myötä tarkentunut sotesiirtolaskelma aiheutti myös ymmärrettävästi kunnissa kasvavia vaatimuksia. Talouden pommeja tuntuu tippuvan viime hallituksen päättämän soten myötä kerta toisensa jälkeen, ikään kuin hoidon ja hoivan ongelmissa ei olisi riittämiin, hän kirjoittaa.
Purran mukaan Suomea uhkaa jopa jääminen EU:n finanssipoliittiselle tarkkailuluokalle.
– Rikomme sekä ensi että sitä seuraavana vuonna sekä alijäämä- että velkasääntöä. Julkisen velan BKT-osuus lähestyy vauhdilla EU:n keskiarvoa, joka on 83 prosenttia. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi ja Tanska ovat velka-asteessa 30 prosentin tasolla ja tekevät piankin ylijäämäisiä budjetteja.
– Suomi on komission tuoreen ennusteen mukaan Italian ja Belgian ohella ainoa yli 60 prosentin velka-asteen maa, jonka julkinen velka-aste kasvaa edelleen seuraavina vuosina, hän kirjoittaa.
– Erityisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen soteuudistus on nykyiselle hallitukselle raskas perintö. Poliittisesti on ymmärrettävää, että yli kymmenen vuotta jatkuneelle soteväännölle haluttiin piste, mutta uudistus, joka ei myöskään käytännössä korjaa soten keskeisiä ongelmia, kuten hoitoketjujen pirstaloitumista, olisi pitänyt jättää tekemättä, hän toteaa.
Purran mukaan keskeistä pysyvässä julkistalouden tasapainottamisessa on se, että hallituksen valitsemalla kurinalaisella linjalla jatketaan kaksi vaalikautta.
– Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden reformijakson jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan ja paisutettaisiin sosiaalivaltiota.
Purra aprikoi hypoteettisesta ajatusta, olisiko Suomessa ollut syytä takavuosina säätää Saksan tyylisestä velkajarrusta, joka rajoittaa Saksan hallituksen ja osavaltiohallitusten mahdollisuuksia tehdä uutta velkaa.