Datakeskusten investoinnit voivat parhaimmillaan täydentää Suomen elinkeinorakennetta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli datakeskusten sähköveromuutosta koskevaa hallituksen esitystä eduskunnalle tänään tiistaina.
Purra huomauttaa, että tietoteknillisten sovellutusten kehittyessä ja sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kasvaessa datakeskusten määrä tulee kasvamaan Suomessakin merkittävästi.
– Suomen verrattain kylmä ilmasto tarjoaa edulliset olosuhteet laskennan jäähdytykselle. Veronmaksajan pääosin omistama kantaverkko on samoin luotettava, ja sen liitynnät tarjoavat datakeskuksille edullista ja toimitusvarmaa sähkötehoa.
Samaan aikaan tekoälybuumi jatkuu, eikä suurten kielimallien kehitykselle ole Purran mukaan loppua näköpiirissä. Hänen mukaansa se tarkoittaa myös datakeskusten määrän kasvun jatkumista.
– Naapurimaissamme datakeskusten vastaava verotuki on poistettu, Purra sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa datakeskusinvestoinnit voivat kuitenkin parhaimmillaan täydentää elinkeinorakennettamme, sillä kansantaloutemme selkärangaksi Tiktokista ei ole.
– On myös syytä pohtia, tarvitsevatko maailman rikkaimmat suuryritykset suomalaisen veronmaksajan selkänahasta raavittua erillisverotukea? Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi – monesti datakeskus on vain suuritehoinen sähkönkäyttäjä ilman merkittävää kotimaista T&K-toimintaa, Purra pohtii.
Hänen mukaansa suomalaisen kansantulon kannalta tarvitsisimme korkeamman jalostusarvon vientiä, sillä sähkö sellaisenaan on ”aika primitiivinen vientituote”.
– Ideaalitilanteessa suomalaiset firmat voisivat viedä tekoälymalleja ja huipputason tietoteknisiä palveluja. Emme elä olemalla sähköenergiareservaatti.
Purra muistuttaa sähköntuotannon perustuvan vahvasti veronmaksajan tukeen ja veronmaksajien maksamiin investointeihin kuten 1970-luvun ydinvoimalahankkeisiin, energiasektorin valtionyhtiöihin, kantaverkkoon ja tuulimyllyjen syöttötariffeihin. Siksi hänen mukaansa on perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti.
– Datakeskusten tarvitsema sähköteho on valtaisa. Pelkästään Forssaan suunnitteilla oleva datakeskuskokonaisuus saattaa kuluttaa noin puolet Olkiluoto 3:n sähkötehosta ja melkein kymmenyksen koko Suomen sähkötarpeesta. Kyseessä on siis vain yksi datakeskus. Eri arvioiden mukaan datakeskusten sähkötarve voi nousta muutaman vuoden kuluessa jopa 1,5 gigawattiin. Datakeskusten taloudellinen lisäarvo kansantaloudessamme voi kuitenkin jäädä suhteellisen maltilliseksi, jos ja kun nämä ulkomaiset suorat investoinnit työllistävät pysyvästi melko vähän työvoimaa, varsinaisen rakentamisen jälkeen.
Lisääntyvä kuormitus voi näkyä sähkön hinnassa
Purran mukaan olisi tietenkin toivottavaa, että datakeskusinvestoinnit toisivat mukanaan merkittävät määrät T&K–toimintaa tai muita rinnakkaisinvestointeja. Se jää nähtäväksi, tuleeko näin käymään.
– Sähköverkon lisääntyneen kuorman vuoksi sähkön hinta noussee, kuten Irlannissa, ellei sähkön tarjonta lisäänny nopeasti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi. Toivon mukaan datakeskusten hukkalämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kaukolämpöverkossamme.
– Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisäydinvoiman rakentaminen on kovin hidasta, projektit voivat kestää vuosikymmeniä. Tuulipuistojakin on jo melko tavalla, ja maaseudulla poliittinen vastustus tuulivoimalle on kasvussa. Kokonaisuus on haastava, Purra jatkaa.
Purra kommentoi myös valmisteilla olevaa uutta tukimallia.
– Vaikka nykyinen sähköverotuki nyt ehdotetaan poistettavaksi, hallitus on päättänyt varmistaa Suomen kilpailukyvyn kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisten datakeskusinvestointien toteuttamisen. Tätä varten hallitus valmistelee parhaillaan valmisteltavana olevan datatalouden tiekartan suosituksia hyödyntäen uuden tukimallin tavoitteen saavuttamiseksi. Sen valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla enintään nykyisen datakeskusten sähköverotuen suuruiset.
Purran mukaan hallitus päättää valmistelun päälinjoista mahdollisimman pian tiekartan valmistumisen jälkeen ja tavoitteena on, että tuki on voimassa syksyllä 2026.
