Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puolustaa hallituksen puoliväliriihen päätöstä poistaa työsuhdepyöräilyetu. Ministerin mukaan työsuhdepyörien verovapauden kautta ”yhteiskunnan tukea on ohjautunut pääasiassa tavallista kalliimpien pyörien hankintaan”.
Purra avaa asiaa tarkemmin vastauksissaan SDP:n kansanedustajan Ville Skinnarin sekä vasemmistoliiton kansanedustajan Timo Furuholmin aiheesta tekemiin kirjallisiin kysymyksiin.
Skinnari ihmetteli, miten hallitus perustelee työsuhdepyöräilyn poistoa kokonaistaloudellisesti, kun samaan aikaan työsuhdepyöräilyn terveydelliset ja työhyvinvoinnin hyödyt ja säästöt sosiaali- ja terveysmenoista ovat edustajan mukaan kiistattomat. Furuholm viittasi niin ikään veroedun kokonaisvaikutuksiin valtiontaloudelle, nostaen esiin muun muassa liikunnan lisääntymisen tuomat säästöt.
Valtiovarainministeri ei ota kantaa työsuhdepyöräilyn terveydellisiin hyötyihin, mutta nostaa esiin Pyöräliiton 2023 tekemän kyselytutkimukseen, jonka mukaan polkupyöräedulla hankitaan huomattavasti kalliimpia pyöriä kuin muuten:
– Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa oli käyttänyt polkupyöräetua sähköpyörän hankintaan. Edulla hankitun pyörän keskihinta (sekä sähköpyörät että tavalliset) oli 3 407 euroa. Sähköpyörien hinnan keskiarvo oli 3 867 euroa ja tavallisten pyörien 2 652 euroa, Purra kuvaa asiaa.
Valtiovarainministerin mukaan työsuhdepyöräilyedun poistaminen oli yksi verotusta kiristävistä toimista, joilla hallitus päätti osaltaan rahoittaa työn verotuksen keventämistä puoliväliriihessä.
– Tämä (polkupyöräedun verovapaan osuuden poistaminen) tarkoittaa käytännössä sitä, että polkupyöräedun nykyinen 1 200 euron verovapaa osuus poistuisi ja polkupyöräetu muuttuisi kokonaan veronalaiseksi eduksi käyvästä arvostaan. Muutoksen arvioidaan kasvattavan ansiotuloverojen tuottoa noin 50 miljoonalla eurolla vuositasolla.
Purran mukaan oletuksena arviossa on, että työsuhdepyörä on pääasiassa maksettu osana palkkaa, ja että mikäli työntekijä luopuisi työsuhdepolkupyörästä, maksettaisiin pyörän osuus jatkossa hänelle rahapalkkana tai muuna veronalaisena etuna.
Purra toteaa, että myös palkan päälle annetun polkupyöräedun osalta muutos kasvattaisi ansiotuloverojen määrää, koska etu muuttuisi veronalaiseksi tuloksi.
– Näissä tapauksissa muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia yhteisövero- tai arvonlisäverotuottoon. Tilanteissa, joissa työntekijä luopuisi polkupyöräedusta eikä etua korvattaisi rahapalkalla tai muulla veronalaisella edulla, verotettava ansiotulo ei nousisi, mutta muutoksella voisi olla pieni positiivinen vaikutus yhteisöveron tuottoon ja negatiivinen arvonlisäverotuottoon.
Työsuhdepyöriä on tällä hetkellä noin 100 000. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta ja se koskisi kaikkia työsuhdepyöriä.
– Muutoksen jälkeenkin työnantaja voisi edelleen tarjota työsuhdepyörää normaalina veronalaisena luontoisetuna. Todennäköisesti veroedun poistaminen kuitenkin vaikuttaa työsuhdepyörien suosioon, joten muutoksella olisi negatiivisia vaikutuksia alan yrityksiin ja sitä kautta yhteisöveron tuottoon.