Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) valmistautuu Helsingin Sanomissa laatimaan ministeriönsä talousarvioehdotusta ensi vuodeksi tilanteessa, jossa ”julkisen talouden liikkumavara on olematon”.
Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa sovitun kuuden miljardin lisäksi tälle hallituskaudelle.
Purra ei liputa nyt sopeutussumman kasvatusta, sillä ”jonkin verran tekemistä” on jo kehysriihessä sovittujen leikkausten toimeenpanemisessa.
Hoito ja hoiva ovat tärkein yksittäinen julkisen talouden rahareikä. Suomessa on totuttu odottamaan hyvää hoitoa.
– Valitettavasti parempina vuosina, Nokian kulta-aikana, uskoimme, että me pystymme parempaan, että me pystymme ylläpitämään järjestelmää, jossa on erilaisia hyvin laaja-alaisia menoja ja etuuksia, Purra sanoo.
– Nyt nähdään, että se ei ole mahdollista, ainakaan ilman, että velkaannumme sen reilun 10 miljardia joka vuosi.
Purran mukaan teemme säästöpäätöksiä, joista syntyy säästöä.
– Ei ole mielekästä tehdä säästöpäätöksiä, joista syntyy lisää menoja.
– Meillä on aika merkittävä summa korvaavia säästöjä, joita meidän pitää tässä budjettiriihen aikana löytää eri syistä erilaisia kohteita. Esimerkiksi, kun ministeriöt ovat esittäneet, että jokin säästö ei tule toteutumaan tai se ei tule toteutumaan siinä mittakaavassa tai siinä aikataulussa kuin luultiin.
Korvaavien säästöjen löytäminen ei ole välttämättä helppoa.
– Jotkut ministeriöt ovat tässä hyvässä jamassa, ja toisilla se tuntuu olevan uskomattoman vaikeaa, Purra toteaa HS:lle.
Talousarvioiden valmistelua johtavalla budjettipäällikkö Mika Niemelällä on helpottavia uutisia kansalaisille. Niemelä sanoo Ylen uutisten haastattelussa, että lisäleikkauksille ei olisi tarvetta tällä hetkellä, jos jo päätetyt säästöt toteutuvat.
– Ennen kaikkea on tärkeää, että pidetään kiinni päätöksistä. Toimeenpannaan se yhdeksän miljardia täysimääräisesti. Jos säästöpäätöksiä jää toteutumatta, on itsestään selvää, että niiden tilalle on haettavaa korvaavia säästöjä, Niemelä sanoo.
Suomi vältti keväällä tehdyillä kolmen miljardin lisäleikkauksilla EU:n tarkkailuluokaksi nimetyn liiallisen alijäämän menettelyn.
– Me olemme hyvin lähellä siinä rajalla eli sitten, jos asiat menevät vähänkin synkempään suuntaan, hallituksen täytyy tietysti arvioida ja miettiä, onko tarvetta tehdä uusia päätöksiä, Niemelä toteaa.