Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on vieraillut kansanedustaja Martin Paasin (kok.) Paasipodissa keskustelemassa taloudesta, leikkauksista ja kasvutoimista.
Purra myöntää ohjelmassa tienneensä etukäteen ennen ministerinpestiä, että ”huuto tulee olemaan kovaa” pelkästään jo hallitusohjelman mukaisia sopeuttamisia tehdessä.
– Mutta toki tämä on suoraan sanottuna yllättänyt, Purra sanoo viitaten siihen, että jos talous olisi kasvanut, kuten vielä 2023 ennakoitiin, tilanne ei olisi lainkaan näin huono, mutta sen sijaan heikko suhdanne on pitkittynyt.
Purra toteaa, että valtiovarainministeriön omiakin laskelmia on jouduttu korjailemaan moneen kertaan. Oppositio on hänen mukaansa keskittynyt talousennusteiden pieleenmenoon aivan kuin se olisi virkamiesten tai varsinkaan poliitikoiden syy.
– On kasautunut ikäviä asioita. Ja sitten tämä viimeisin epävarmuus, joka tulee tuolta [Donald] Trumpin hallinnon suunnalta, on vähän kuin ruosteinen naula siihen arkkuun. Ja tämän [tullipolitiikan] vaikutuksiahan me ei vielä edes pystytä kertomaan.
”Pysähtyneisyyden maan” mentaliteettia Purra haluaisi muuttaa, jotta tulevaisuus aukeaisi hieman ruusuisempana.
– Sitä huolimatta, että julkisen talouden tilassa on tullut negatiivisia yllätyksiä, niin ajatus on koko ajan ollut, että etenemme näin. Se ei tarkoita sitä, että ikävät leikkaukset olisivat loppuneet nyt, että tehtäisiin vain veronalennuksia ja paistateltaisiin päivää, vaan nehän jatkuvat koko ajan. Vielä puoliväliriihessäkin on tehty uusia päätöksiä. Esimerkiksi valtionhallintoon kohdistuu nyt kolmannen kerran aika merkittävät säästöt, joita tällä hetkellä valmistellaan, Purra kertoo.
Purran mukaan oppositio kuten demarit ja kepu eivät ole oikeasti kiinnostuneita kasvutoimista tai velasta. Paasi huomauttaa, että eikö se toisaalta ole osa politiikkaa, että oppositiossa ollessa huudetaan minkä ehditään.
– Totta kai opposition elimellinen tarkoitus on kritisoida. Mutta tämänhetkinen tilanne, jossa toivon, että julkisen talouden tila ja talouskasvun puute tässä maassa oikeasti huolestuttaisi puolueita kautta linjan, näin ei ole, ministeri vastaa.
Nykyisellä hallituksella Purra kuvailee olevan ”kaksinkertainen oppositio”.
– Meillä ei ole pelkästään käytännössä se parlamentaarinen oppositio, vaan myös media, joka toistaa niitä opposition väitteitä, sanoo Purra, jonka mukaan hänen eteensä lyödään mediasta päivittäin väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Sen sijaan jos esimerkiksi korona-ajan velanotosta silloinen oppositio kokoomus tai perussuomalaiset olisivat keksineet päästään väitteitä, ne tuskin olisivat Purran mukaan menneet ”sukkana läpi” mediassa.
– Eli siis oppositio, joka on koko kauden vastustanut meidän leikkaustoimia ja myös niitä muutamia ikäviä veronkorotuksia, on tällä hetkellä sitä mieltä, että meidän velka kasvaa liian kovaa. Niinhän se tekeekin. Mutta onko heillä ollut tarjota jonkinlaista vaihtoehtoa? Purra toteaa.
Hänen mukaansa perussuomalaisia haukutaan populistiseksi, mutta vasemmiston oppositiopolitiikka on tällä hetkellä hyvin populistista.
Nämä samat lähtökohdat ovat puheenjohtaja Antti Lindtmanin tulevan hallituksen edessä, Purra jatkaa viitaten SDP:n mahdolliseen voittoon eduskuntavaaleissa kahden vuoden päästä.
Purran mukaan Lindtmankin voisi omaksi hyväkseen toivoa, että hallitus onnistuisi kasvu- ja sopeutustoimissaan – ja ehkä toivookin.
– Tällä hetkellä VM arvioi, että seuraavan kauden sopeutustarve on 10 miljardia. Eli siis käytännössä sama, mitä tämä hallitus on tehnyt, Purra huomauttaa.
Podissa sivutaan myös sitä, onko suomalaisista tullut jo liiankin valtioriippuvaisia.
Purra luonnehtii olevansa ”vaarallisilla vesillä”, koska kaikki mitä hän sanoo tästä aiheesta päätyy mediaan. Hän ottaa esimerkiksi työmatkojen sähköpyöräilyn verovähennyksen, joka joutui leikkuriin puoliväliriihessä.
– Olen kuullut, että esimerkiksi veronmaksajan pitää 50 miljoonalla tukea ihmisten pyöräilyä. Tätä on minulle esitetty ihan oikeistolaisistakin piireistä.
– Ikäväähän on aina poistaa kaikkea tällaista, mutta tämä on mielestäni kuvaavaa. Ymmärrän, että pyöräily on hyvä ja työmatkapyöräilykin on hyvä, mutta ihan oikeasti. Pyörän keskihinta on 3500 euroa, johon tätä vähennystä on käytetty. 3 500 euroa, mikä on suomalaisen auton keskihinta. Kun lähden näitä miettimään ja käyn sitä budjettikirjaa läpi, siis kaikkeen huudetaan apuun kuntaa, hyvinvointialuetta, valtiota. Jotakin rakennetta, joka tulee ja vastaa. Kaikkeen. Kyllä, me ollaan tämmöinen yhteiskunta, Purra summaa.
