EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti viime viikolla, että Eurooppa on valmis kasvattamaan puolustusmenojaan merkittävästi.
Von der Leyenin mukaan EU pyrkii vapauttamaan puolustusinvestointeihin varoja 800 miljardin euron edestä.
Puolustusmenojen lisäyksen mahdollistamiseksi EU:ssa kaavaillaan finanssipoliittisten sääntöjen joustoja.
– Todella paljon yksityiskohtia on vielä auki, esimerkiksi se, miten puolustusmenot määritellään ja mikä on vertailuvuosi, joista menojen kasvu lasketaan, totesi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Purra osallistui tiistaina EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokoukseen Brysselissä, jossa puolustusmenot olivat asialistalla.
Von der Leyen ehdotti myös, että EU ottaisi käyttöön uuden rahoitusvälineen, jonka kautta jäsenmaille olisi saatavissa 150 miljardia euroa puolustusinvestointeihin.
Purran mukaan Suomi suhtautuu avoimesti komission ehdotukseen, mutta sen yksityiskohdista pitää saada pikimmiten lisää tietoa.
– Suomi korostaa sitä, että tehtiin minkälaisia instrumentteja tai ratkaisuja hyvänsä, niin Suomen täytyy olla etulinjan maana hyötyjien puolella. Toimien pitää olla voimakkaasti keskittyneitä puolustusmenoihin ja -investointeihin. Ei mitään yleistä ja avointa sekkiä kuten elpymisvälineen kohdalla tapahtui, ministeri muistutti.
Elpymisvälineellä Purra viittasi niin sanottuun Next Generation EU -välineeseen, jolla vauhditettiin talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisälsi yli 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille.
Valtiovarainministeri muistutti, että samaan aikaan, kun puolustukseen kaavaillaan menolisäyksiä, on tärkeää, että velkakestävyystavoite säilyttää uskottavuutensa erityisesti markkinoiden silmissä.
Puolan ulkoministeri ehdotti helmikuussa, että EU:n pitäisi tutkia ajatusta ”uudelleenaseistuspankin” perustamisesta saadakseen rahaa, jota se tarvitsee puolustuskykynsä vahvistamiseen ja Venäjän hyökkäyksen estämiseen.
– Pitää selvittää, olisiko samanmielisten maiden yhteenliittymällä mahdollisuus tehdä hankintoja selvästi nopeammin verrattuna siihen, että yksittäiset maat tekisivät niitä itse. Mikäli olisi ja se olisi tehokkaampaa, niitä kannattaisi edistää, Purra arvioi tiistaina.
