Venäjän Belgorodista ammuttiin ohjus kohti Ukrainaa tammikuussa. / AFP / LEHTIKUVA / VADYM BIELIKOV

Ranskalaistutkija: Ukrainan iskuissa Venäjälle ei ole mitään väärää

Venäläisjoukkojen murtaminen edellyttäisi laajempia iskuja kaukana rintamalinjojen takana.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan joulukuun lopulla toteuttamat lennokki-iskut lähelle venäläistä Belgorodin kaupunkia vaativat Kremlin mukaan 21 kuolonuhria.

Kun Venäjä iskee toistuvasti jopa sadoin ohjuksin siviilikohteisiin eri puolille Ukrainaa, useat länsimaiset tiedotusvälineet CNN:ää, NBC:tä ja Daily Telegraphia myöten puhuvat nyt ranskalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan, professori Nicolas Tenzerin mukaan Venäjän ”vastatoimista” tai ”rajat ylittävien iskujen” yleisestä lisääntymisestä.

– On syytä kysyä, miksi uutismediat ovat käyttäneet tällaista absurdia kieltä eivätkä yrittäneet tarkistaa väitteitä. Moni asiantuntija olisi kertonut, että ne olivat järjettömiä, Pariisin maineikkaassa Sciences Po -yliopistossa työskentelevä Tenzer sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

– Virheellinen raportointi on kuitenkin venäläiselle propagandalle tyypillistä tosiasioiden vääristelyä. Opportunistina Vladimir Putin tarttui tähän välittömästi ja väitti joukkojensa tekevän hyökkäyksiä vain Ukrainassa sijaitsevia sotilaskohteita vastaan, Tenzer toteaa.

Näin Venäjä saataisiin polvilleen

Todellisuudessa Ukraina puolustautuu Tenzerin mukaan Venäjän tahallisilta, massiivisilta hyökkäyksiltä, jotka ovat vaatineet tuhansia ukrainalaisia siviiliuhreja vailla minkäänlaista sotilaallista tavoitetta.

– YK:n peruskirjan 51. artikla on tässä asiassa hyvin yksiselitteinen: hyökkäyksen kohteeksi joutuneella valtiolla on oikeus iskeä vihollisen alueella oleviin sotilaskohteisiin – myös hyökkäyksellisiin tarkoituksiin käytettävää logistiikkaa vastaan. Tähän on lisättävä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan liittolaisilla on yhtä lailla oikeus joko toimittaa Ukrainalle tappavia aseita, joilla se voi iskeä syvälle vihollisensa alueelle, tai toteuttaa itse väliintulo, professori sanoo.

– Toinen tosiasia on se, että iskiessään Venäjän alueelle Ukraina on aina kohdistanut iskunsa vain sotilaalliseen infrastruktuuriin. Vaikka iskut olisivat aiheuttaneet siviiliuhreja, niitä pidetään kansainvälisen oikeuden mukaan oheisvahinkoina, hän toteaa. Venäjä puolestaan toteuttaa tahallisia, laajamittaisia iskuja ukrainalaisiin siviilikohteisiin käytännössä joka päivä.

Mikäli länsimaat haluavat, että Ukraina voittaa sodan ja että Venäjä pakotetaan polvilleen, Ukrainan asevoimien on Nicolas Tenzerin mukaan välttämätöntä kyetä iskemään syvälle vihollisen sotilaallisiin rakenteisiin.

– Jos haluamme murtaa Venäjän asevoimat ja niiden koko logistiikkakoneiston, on iskettävä kaukana linjojen takana. Tämä on tärkeää myös psykologisen sodankäynnin kannalta Venäjää vastaan. Monet venäläiset, varsinkaan maan länsiosissa, eivät koe sotaa läheltä. Kuten sanonta kuuluu, se ei ole vielä tullut heidän keittiöihinsä, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
Venäjän hyökkäys

Venäjä iski luostariin

Odessalaisen luostarin rakennukset vaurioituivat lennokki-iskussa ja yksi ihminen joutui sairaalaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)