Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan tuoreet tiedot kertovat rakennusalan ahdingon jatkumisesta.
– Syy uusien asuntohankkeiden käynnistymisvaikeuksiin löytyy riittämättömästä kysynnästä. Rakentamisen suhdannenäkymä on yhä vaikea ja myymättömien asuntojen määrä historiallisen korkea, mutta korkojen odotettu laskusuunta tuo myös toivoa tilanteen helpottamisesta loppuvuotta kohti mentäessä. Runsaan tarjonnan vuoksi ostajan markkinat kuitenkin jatkuvat asuntokaupoilla vielä alkuvuoden ajan, hän arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia loka-joulukuun 2023 aikana yhteensä 5,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 27 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita valmistui 8,4 miljoonaa kuutiometriä eli 32 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni loka-joulukuussa kaikissa käyttötarkoitusluokissa ja kuutiomäärä oli yksi alhaisimmista luvuista koko 2000-luvulla.
– Poikkeuksellisessa laskussa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella ja suurempikin pudotus on mahdollinen myöhemmin tarkentuvissa tiedoissa, Keskinen toteaa.
Tilastokeskus julkaisi samalla työmarkkinatietoja. Kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 77,7 prosenttia ja työttömyys 7,7 prosenttia, kun joulukuussa oltiin 77,6 prosentin työllisyys- ja 7,7 prosentin työttömyysasteessa.
Keskinen huomioi, että avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut laskuaan vuoden 2022 kesästä asti, jolloin myös asuntojen hinnat kääntyivät laskuun.
– Avoimena olevien työpaikkojen määrä väheni loppuvuodesta 2023 eniten teollisuudenaloilla ja Pohjois- ja Itä-Suomessa, joskin Länsi-Suomessa avoimien pestien määrä jopa kasvoi hieman. Tekijöitä tarvittaisiin yhä etenkin hoitoalalla, mutta samalla lomautettujen kokonaismäärä on ollut kasvussa asettuen tammikuussa kuitenkin hieman joulukuuta alemmas 35 000 henkeen.
– Kohtaanto-ongelma vaivaa talouttamme vielä aiempaakin enemmän vallitsevassa suhdannetilanteessa, jossa teollisuus kärsii maailmantalouden heikosta vedosta ja korkeammasta korkotasosta, mutta väestö vanhenee ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa vääjäämättömästi suhdanteista riippumatta, Keskinen jatkaa.
