Puolassa pellettilämmitys on noussut ylivoimaisesti lämpöpumppuja suositummaksi vaihtoehdoksi valtion tukemissa vanhojen talojen lämmitysremonteissa.
Maan Czyste Powietrze eli Puhdas ilma -tukiohjelman tilastojen mukaan biomassakattilat muodostivat tammi–huhtikuussa 2026 peräti 76–81 prosenttia lämmitysjärjestelmiä koskevista hakemuksista. Suurin osa niistä on pellettikattiloita.
Lämpöpumppujen osuus jäi samaan aikaan 18–23 prosenttiin. Tammikuussa osuus oli 18 prosenttia, nousi maaliskuussa 23 prosenttiin ja laski huhtikuussa 20 prosenttiin.
Muutos on huomattava, sillä koko vuonna 2018 alkaneen tukiohjelman aikana lämpöpumput ovat muodostaneet vajaan kolmanneksen tuetuista lämmönlähteistä. Biomassakattiloiden osuus on ollut lähes samaa tasoa.
Luvuista ei kuitenkaan voi päätellä, että puolalaiset olisivat yleisesti hylkäämässä lämpöpumppuja. Tukiohjelma koskee ennen kaikkea olemassa olevien talojen energiaremontteja, eikä se kuvaa esimerkiksi uusien rakennusten koko lämmitysmarkkinaa.
Puolan markkinoihin vaikuttaa tukijärjestelmän muuttuminen, Dom Wprost -sivusto kertoo. Kaasukattiloiden tukemista on rajoitettu, mikä on avannut tilaa muille lämmitysmuodoille. Nykyinen ohjelma tukee edelleen sekä lämpöpumppuja että biomassakattiloita.
Muualla lämpöpumput kasvavat
Puolan kehitys kulkee eri suuntaan kuin monissa muissa länsimaissa. Euroopan lämpöpumppuyhdistys EHPA:n mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2025 Euroopassa 13 prosenttia kahden heikomman vuoden jälkeen. Saksassa kasvu oli erityisen voimakasta.
Suunta on jatkunut vuonna 2026. Saksassa myytiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 195 000 lämmityskäyttöön tarkoitettua lämpöpumppua, mikä oli 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Biomassalämmitysjärjestelmien myynti sen sijaan laski prosentin.
Myös Tšekissä lämpöpumppujen myynti kasvoi alkuvuonna noin 19 prosenttia. Itävallassa kehitys oli päinvastainen, sillä lämpöpumppumyynti laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla runsaan neljänneksen. Alan järjestö on yhdistänyt laskun etenkin tukijärjestelmien epävarmuuteen.
Itävallassa myös pellettilämmitystä tuetaan edelleen voimakkaasti. Marraskuussa käynnistyvässä uudessa tukiohjelmassa öljy- tai kaasulämmityksen vaihtamisesta pellettijärjestelmään voi saada 6 000 euron valtionavustuksen.
Suomessa lämpöpumppujen myynti kiihtyi
Suomessa suunta on tällä hetkellä selvästi lämpöpumppujen puolella. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n mukaan tammi–kesäkuussa 2026 toimitettiin 74 000 lämpöpumppua. Määrä kasvoi 63 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Ilmalämpöpumppujen toimitukset nousivat 71 prosenttia, ilma-vesilämpöpumppujen 21 prosenttia ja maalämpöpumppujen 18 prosenttia. Suomessa on jo lähes kaksi miljoonaa asennettua lämpöpumppua.
Pellettilämmitys ei silti ole Suomessakaan kadonnut vaihtoehdoista. Motivan mukaan ilmalämpöpumppua voidaan käyttää esimerkiksi puu- tai pellettilämmityksen rinnalla, ja lämmitysmuotojen kannattavuus riippuu muun muassa sähkön ja polttoaineen hinnasta sekä rakennuksen ominaisuuksista.
Puolan pellettibuumiin liittyy myös riski. Puolassa pelletin hinta on noussut voimakkaasti, ja asiantuntijat ovat varoittaneet kysynnän kasvun voivan johtaa saatavuusongelmiin ja lisääntyvään tuontiin.
Nykyinen suosio ei vielä kerro siitä, mikä lämmitysmuoto osoittautuu pitkällä aikavälillä edullisimmaksi. Valintaan vaikuttavat laitteen hinnan lisäksi rakennuksen energiatehokkuus sekä sähkön ja polttoaineiden tuleva hintakehitys.
LUE MYÖS:
Kannattaako nyt vaihtaa kiinteään sähkösopimukseen? Tämä virhe voi tulla kalliiksi
Mies huijasi lämpöpumppua, sähkönkulutus putosi 35 prosenttia