Ruoan ja ravintolapalvelujen arvonlisäveron nostaminen 18 prosenttiin toisi valtiovarainministeriön mukaan yli miljardin euron lisätulot valtion kassaan. Korotus on eräs ministeriön laskemista veronkorotusvaihtoehdoista.
Maanantaina julkaistussa verokartoituksessa tarkastellaan elintarvikkeiden ja rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen verokannan korottamista nykyisestä 13,5 prosentista 18 prosenttiin. Samassa vaihtoehdossa sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisävero nousisi kymmenestä prosentista 13,5 prosenttiin.
Kokonaisuus kasvattaisi verotuloja suorien vaikutusten perusteella noin 1,18 miljardia euroa vuodessa vuoden 2028 tasossa. Kun huomioidaan veronkorotuksen indeksisidonnaisia etuuksia kasvattava vaikutus, julkinen talous vahvistuisi noin 920 miljoonalla eurolla.
Kyse on virkamiesten kartoittamasta vaihtoehdosta, ei päätetystä veronkorotuksesta. VM ei esitä tietyn suuruista veropakettia eikä ota kartoituksessa kantaa siihen, miten sopeutuksen pitäisi jakautua menoleikkauksiin ja veronkiristyksiin.
Ministeriö katsoo kuitenkin, että julkisen talouden mittava sopeutustarve edellyttää verotuksen kiristämistä tulevalla vaalikaudella.
Alennetuissa arvonlisäverokannoissa suurin tuottopotentiaali on ruoassa sekä ravintola- ja ateriapalveluissa. VM:n mukaan miljardiluokan lisätuloja on käytännössä vaikea saavuttaa näitä verokantoja korottamatta.
Kartoituksessa tarkastellaan myös nykyisten alennettujen verokantojen yhdistämistä yhdeksi 15 tai 16 prosentin verokannaksi. Etuusmenojen kasvu huomioiden vaihtoehdot vahvistaisivat julkista taloutta noin 380 tai 630 miljoonalla eurolla.
Palkankorotuksesta suurempi osuus veroihin
Ansiotuloverotuksessa yksi ministeriön listaama vaihtoehto olisi jättää vuosittainen indeksitarkistus tekemättä. Tarkistuksella estetään verotuksen kiristyminen yleisen ansiotason nousun seurauksena.
Vuoden 2028 tarkistuksen tekemättä jättäminen kasvattaisi verotuloja arviolta 815 miljoonalla eurolla vuodessa.
Verotus kiristyisi niillä verovelvollisilla, joiden tulot kasvaisivat. Jos tulot pysyisivät ennallaan, verotus ei kiristyisi. Usean vuoden indeksijäädytyksen vaikutukset kasautuisivat ja heikentäisivät ostovoimaa yhä enemmän.
Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että ansiotuloverotuksen kiristäminen heikentäisi työnteon kannustimia ja vähentäisi kulutusta. Nämä vaikutukset huomioiden pidemmän aikavälin nettovaikutus julkiseen talouteen jäisi arviolta 60–75 prosenttiin suorasta verotuottovaikutuksesta.
Kiinteistöverossa VM tarkastelee maapohjien verotusarvojen päivittämistä ilman veroprosenttien vaihteluvälien muuttamista. Se kasvattaisi verotuottoa suoraan arvioiden noin 690 miljoonalla eurolla. Ostovoima- ja muut vaikutukset pienentäisivät kuitenkin julkisen talouden saamaa hyötyä.
VM pitää työn verotuksen kevennyksiä perusteltuina
Vaikka katsauksessa listataankin veronkiristyksiä, antaa ministeriö tukea jo toteutetuille veronkevennyksille.
Vuoden 2026 alussa voimaan tullut marginaaliverojen alentaminen oli VM:n mukaan tuottavuuden kannustimien kannalta perusteltua.
– Marginaaliverotuksen kannustavuudesta tulisi huolehtia jatkossakin, kartoituksessa todetaan.
Päätetty yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin vuonna 2027 puolestaan parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.
Ministeriö pitää työn ja yritystoiminnan verotusta lähtökohtaisesti haitallisempana kuin laajapohjaista kulutusverotusta tai kiinteistöverotusta. Suomen jo valmiiksi korkea verotus voi korostaa lisäkiristysten haittoja.
Kartoituksen eri vaihtoehtojen tuottoarvioita ei voi laskea suoraan yhteen. Toimet ovat osin päällekkäisiä tai toisilleen vaihtoehtoisia, ja lopulliset vaikutukset riippuisivat päätettävien veromuutosten ja menoleikkausten kokonaisuudesta.