Suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistys SPATY ry vaatii, että seuraava hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn yksityistä pysäköinninvalvontaa sääntelevän lain.
SPATYn kanta on, että Suomessa tarvitaan vastaavanlainen laki kuin Ruotsissa, jossa ajoneuvon kuljettaja ja omistaja vastaavat yhteisvastuullisesti yksityisoikeudellisista valvontamaksuista.
– Ruotsissa tällainen laki on ollut voimassa jo 1980-luvulta lähtien. Samanlainen laki selkeyttäisi Suomen tilannetta huomattavasti. Lisäksi tällaisella lailla voitaisiin välttää huomattava määrä oikeudenkäyntejä, joissa oikeudenkäyntikulut voivat nousta hyvinkin korkeiksi valvontamaksun saaneelle autoilijalle, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta toteaa tiedotteessa.
Nykykäytäntö perustuu korkeimman oikeuden ratkaisuun
Suomessa yksityisessä pysäköinninvalvonnassa noudatetaan vuoden 2010 korkeimman oikeuden linjausta. KKO:n vuoden silloisen tuomion mukaan yksityinen pysäköintivalvontayhtiö saa kirjoittaa yksityisoikeudellisia valvontamaksuja, kunhan asiasta ilmoitetaan selkeällä kyltillä.
Nykyisen lainsäädännön mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta ei siis ole perustuslain vastaista toimintaa, eikä se myöskään ole julkisen vallan käyttöä. Valvontamaksu on luonteeltaan sopimukseen perustuva sopimussakko.
– Yksityiselle pysäköinninvalvonnalle on laaja yhteiskunnallinen tilaus. Sitä tarvitaan, koska kunnallista pysäköinninvalvontaa ei ole kaikkialla ja kunnallinen pysäköinninvalvonta ei kykene hoitamaan valvontaa riittävästi esimerkiksi yksityisalueilla, Metsäranta sanoo.
Lainsäädännön mukaan kiinteistön on pidettävä huolta alueensa turvallisuudesta ja varmistettava muun muassa, että hälytysajoneuvot pääsevät ajamaan alueelle ilman esteitä.
– Jos yksityistä pysäköinninvalvontaa ei olisi, yksityisalueita ei käytännössä valvoisi enää kukaan. Ilman yksityistä pysäköinninvalvontaa autoilijalla olisi “jokamiehenoikeus” pysäköidä mihin tahansa – esimerkiksi pelastustielle, invapaikalle tai kenen tahansa maksamalle paikalle. Väärinpysäköinti yksityisillä alueilla lisääntyisi räjähdysmäisesti, jos autoilijat voisivat käytännössä pysäköidä minne vain vailla huolta seuraamuksista, Metsäranta sanoo.
Valituksia vähän suhteessa valvontamaksujen kokonaismäärään
Suomessa jaetaan arviolta noin 400 000 valvontamaksua vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2019 kuluttajariitalautakunnalle oli tullut 239 ratkaisupyyntöä koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa.
– Valitusten määrä suhteutettuna kirjoitettuihin valvontamaksuihin on hyvin pieni. Sadat tuhannet vuosittaiset valvontamaksut ovat merkki siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa tarvitaan. Valvontamaksujen määrä ei tarkoita, että maksuja kirjoitettaisiin kyseenalaisin keinoin, Metsäranta toteaa.
Hän myöntää, että alalla kuin alalla sattuu inhimillisiä virheitä ja nämä oikaistaan reklamaatiokäsittelyssä.
– Jos autoilija kokee edelleen saaneensa epäoikeudenmukaista kohtelua, voi hän kääntyä esimerkiksi kuluttajaviranomaisten puoleen asiassaan.