Puolan suurlähettiläs HS:lle: Sota Ukrainassa päättyy, kun Venäjällä loppuvat rahat

Tomasz Chłoń näkee Nato-maiden puolustusbudjettien nostamisen 3,5 prosenttiin riittävänä pelotteena Venäjää vastaan.
Ukrainan kannattaja Berliinissä 8.5.2025., AFP / LEHTIKUVA / ODD ANDERSEN
Ukrainan kannattaja Berliinissä 8.5.2025., AFP / LEHTIKUVA / ODD ANDERSEN

Puolan suurlähettiläs Tomasz Chłoń kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei ole huolissaan Naton tulevaisuudesta. Chłońilla on takanaan pitkä ura puolustusliiton palveluksessa.

Suurlähettiläs ei usko Yhdysvaltain aikovan erota Natosta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Se olisi Yhdysvaltain kaikkien etujen vastaista, hän toteaa.

Euroopan maat nostavat parhaillaan puolustusbudjettejaan Venäjän hyökkäyssodan ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheiden vuoksi. Chłoń ei usko Venäjän hyökkäävän Naton jäsenvaltioita vastaan. Viidennen artiklan testaaminen olisi maalle liian iso riski.

– Jos kaikki Nato-maat käyttäisivät 3,5 prosenttia bruttokansan­tuotteestaan puolustukseen, se olisi 13 kertaa enemmän kuin mitä Venäjä käyttää. Venäläiset eivät hyökkää itseään vahvempaa vastaan, Chłoń arvioi.

Puola käytti vuonna 2024 bruttokansan­tuotteestaan 4,2 prosenttia puolustus­menoihinsa ja aikoo tänä vuonna nostaa puolustus­budjettinsa 4,7 prosenttiin, artikkelissa kerrotaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Chłoń uskoo Venäjän talousahdingon lopulta olevan sodan ratkaiseva tekijä. Venäjällä ei vain ole siihen enää rahaa.

– Venäläiset ovat helmikuusta 2022 lähtien menettäneet sodalle jo 400 miljardia euroa. Kun öljyn hinta laskee, he menettävät neljänneksen tämän vuoden tuloistaan. Heitä vaivaa korkea inflaatio ja työvoimapula. Eivät he pitkään voi jatkaa näin, Chłoń toteaa.

 

Lakimuutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen, mutta tätä ei suunnitella.
Tiedustelulennoilla seurattiin Venäjän pohjoisen laivaston keskeisiä kohteita Kuolan niemimaalla.
Harjoituksen viimeinen yö vietetään lumikolossa, jonka kaivamiseen kuluu yhdeksän tuntia.
Mainos