Suomen seuraavan hallituksen pitäisi sopeuttaa julkista taloutta vuositasolla neljän miljardin euron verran, jos tavoitteena on julkisen talouden kestävyys. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT politiikkasuosituksessaan.
– Julkisen talouden kestävyyden tulisi olla seuraavan hallituksen talouspolitiikan tärkein kulmakivi. Kestävyyden kannalta seuraavan hallituksen on olennaista kattaa sopeutuksella sellaiset alijäämää lisäävät tekijät, jotka pysyvästi heikentävät julkista taloutta, kirjoittaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen politiikkasuosituksessa.
Hänen mukaansa Suomen julkisen talouden tila tulee heikkenemään merkittävästi seuraavan vaalikauden aikana, jos tuleva hallitus ei tee korjaavia toimenpiteitä. Heikkeneminen ei ole seurausta suhdanteiden huonontumisesta, vaan kysymys on rakenteellisesta alijäämästä.
Keskeisin syy on väestön ikääntyminen, mikä lisää sosiaali- ja terveysmenoja ja pienentää työikäisten määrää suhteessa eläkeläisväestöön. Lisäksi mm. turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyminen lisää puolustusmenoja.
Lahtisen mukaan talouden arviointiin liittyy paljon epävarmuuksia, mutta siitä huolimatta on mahdollista esittää karkea suuruusluokka julkisen talouden sopeutustarpeesta ensi vaalikauden aikana: Tulevan hallituksen tulisi sopeuttaa julkista taloutta vuositasolla noin neljä miljardia euroa.
Sopeutus leikkausten ja verojen yhdistelmällä
– Nykyistä hallituskautta ovat leimanneet vakavat globaalit kriisit. Suomen kansantalous tulee jatkossakin kohtaamaan vakavia kriisejä, mikä alleviivaa julkisen talouden kestävyyden merkitystä. Julkista taloutta tulisikin tarkastella ylisukupolvisesti, ja se pitäisi jättää tuleville sukupolville lähtötilannetta paremmassa kunnossa, Lahtinen sanoo.
Politiikkasuosituksen mukaan hallitus voisi saavuttaa neljän miljardin sopeutustarpeen yhdistelmällä, johon sisältyy sekä leikkauksia että verotuksen kiristyksiä.
Tavoitteeseen olisi mahdollista päästä sosiaaliturvan leikkauksilla, joilla tähdätään työllisyyden nostamiseen. Esimerkiksi ansiosidonnaisia etuuksia heikentämällä. Leikkausten ja työllisyyden paranemisen vaikutus yhteensä enintään noin kaksi miljardia euroa.
Toiseksi karsimalla poliittisesti vähemmän kiistanalaisia menoja ja nostamalla alkoholi- ja tupakkaveroa. Vaikutus olisi noin miljardi euroa riippuen muun muassa hallituspuolueiden talouspolitiikan yhtenäisyydestä.
Ja kolmanneksi veronkorotusten kokonaisuudella, joiden vaikutus yhteensä noin miljardin.
– Yhteensä näillä toimilla voitaisiin saavuttaa tavoiteltu noin neljän miljardin euron sopeutus, mutta se on tulevalle hallitukselle todella raskas ja vaikea työ, Lahtinen summaa.
