Puolueet vaativat vastausta muun muassa siihen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kotitalouksien sähkölaskujen kohtuullistamiseksi ja ostovoiman turvaamiseksi.
– Sähkön hintamme perustuvat nykyisillä markkinoilla Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta – demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta. Suomalainen sähkö on yli 80-prosenttisesti päästötöntä, mutta tämän hyöty ei lainkaan näy kansalaisten maksamissa sähkölaskuissa. Järjestelmää on välttämätöntä muuttaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi tiedotustilaisuudessa.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östmanin mukaan välikysymys energiapolitiikasta on paikallaan.
– Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mikä Suomen energiapolitiikassa on mennyt pieleen, kun sähkön hinta on järjetön ja lisäbudjetissa puhutaan kymmenestä miljardista. Miksi omistajaohjaus ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet? Ja miksi meidän pitää maksaa – taas kerran – paitsi omista, myös keskieurooppalaisten virheistä?
– Meitä huolestuttaa myös viekö hallituksen innolla ajama ”digivihreä kaksoissiirtymä” meitä ojasta allikkoon, eli korvataanko riippuvuus venäläisestä energiasta riippuvuudella kiinalaisesta teknologiasta, Östman totesi.
Suomen tappiot jopa 15 miljardia
Fortumin kriisiytyminen on puolueiden mukaan esimerkki valtion omistajaohjauspolitiikan heikkouksista.
– Nyt Saksa suunnittelee Uniperin kansallistamista. Fortum saisi ehkä muutaman sata miljoonaa jäljellä olevista osakkeistaan. Suomen tappiot tulevat huonossa mutta todennäköisessä skenaariossa olemaan 10-15 miljardin euron kokoluokkaa, Purra arvioi.
Hän huomautti, että summa on jopa neljännes valtion tämän vuoden budjetista.
– Rahasummalla paikkaisi monta kertaa sairaanhoidon ongelmat ja nostaisi hoitajien palkkoja, parantaisi koulutuksen tasoa, tekisi merkittäviä puolustushankintoja kriisiaikana ja niin edelleen, Purra jatkoi.
Myös tuotantokapasiteetti uhattuna
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio varoitti, että Fortum uhkaa veronmaksajien ja osakesijoittajien investointien lisäksi menettää Uniperin kautta merkittävän määrän sähkön tuotantokapasiteettia. Kyseessä ovat Fortumin kannalta merkittävät investoinnit uusiutuvaan energiantuotannon.
– Uniperilla on enemmän vesivoimaa kuin koko Suomessa. Jos Saksa kaappaa Uniperin, se merkitsee suomalaisten Fortumin kautta omistamien, Ruotsissa sijaitsevien 76 vesivoimalaitoksen menettämistä, Tavio sanoi.
– Miten Saksa voi kaasunsa huoltovarmuuteen vedoten suunnitella kansallistavansa suomalaisten Ruotsissa omistamat vesivoimalat ja yhden ydinvoimalan? Näin ei voi olla, Tavio moitti.
Östman nosti esiin myös kotimaiset turvetuotannon alasajon, jonka Sanna Marinin (sd.) hallitus aloitti jo paljon ennen Ukrainan sotaa.
– Suomen pitää tehdä omat energiapoliittiset ratkaisunsa. Meillä on omat kovat kokemuksemme siitä, että tosipaikan tullen jokainen maa on energiantuotannossa omillaan. Tässä valossa hallituksen päätös jouduttaa turpeen alasajoa oli vakava virhe, hän huomautti.
Kukaan ei ota johtajuutta
Purra huomautti, että omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kutsui Uniper-sopimusta heinäkuussa “parhaaksi mahdolliseksi kompromissiksi”.
– Montaa tuntia ei kuitenkaan ehtinyt näistä väitteistä kulua, kun todellisuus iski päin näköä. Saksa vei ja Suomi vikisi. Myöskään pääministerin osuus ei ollut ”ratkaiseva”, kuten Tuppurainen alun perin väitti. Miksi tässäkin asiassa piti narrata, Purra kysyi.
– Samaan aikaan hallituksen johto eli pääministeri Marin on vältellyt kaikin tavoin ottamasta mitään kantaa asioihin. Hän johti sähköpostikokouksen ja lähetti muutaman tekstiviestin, mutta muuten Fortumin ja suomalaisen veronmaksajan kohtalonhetket eivät saaneet häntä palaamaan töihin ja ottamaan ohjaksia, Purra sanoi.
Välikysymyksessä puolueet vaativat vastauksia Uniper-sekoiluun ja muun muassa siihen, mitä hallitus aikoo tehdä kotitalouksien sähkölaskujen kohtuullistamiseksi ja ostovoiman turvaamiseksi. Tähän asti ilmoitettuja toimia puolueet pitävät riittämättöminä ja huonosti kohdennettuina.
Puolueet myös vaativat estämään energiakriisin varjolla esitettävät EU-tason ratkaisut, jotka lisäisivät toimivallan siirtoa kansalliselta tasolta EU:lle tai vahvistaisivat EU:n tulonsiirto- ja yhteisvastuuta.