Verkkouutiset

Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen yhteisymmärrysasiakirja. / LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Professori: Tämä on ongelmallinen kohta Turkki-sopimuksessa

Nato-umpisolmun ratkaissut asiakirja sisältää useita tulkinnanvaraisia ilmaisuja.

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina yhteisymmärrysasiakirjan, jonka seurauksena presidentti Recep Tayyip Erdoğan luopui aiemmasta vastustuksestaan maiden Nato-jäsenhakemuksille. Asiakirjassa linjattiin terrorismin torjunnasta ja esimerkiksi aseviennistä.

Professori Martin Scheinin huomauttaa, että pöytäkirjaa voi pitää kansainvälisenä sopimuksena valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen merkityksessä. Naton kautta julkaistu teksti on luonteeltaan oikeudellista ja sisältää osapuolten sitoumuksia toisiaan kohtaan.

– Siinä ei missään sanota, että se ei olisi tarkoitettu oikeudellisesti velvoittavaksi, Scheinin toteaa tviitissään.

Mahdollisesti selkein oikeudellinen velvoite Suomea kohtaan seuraa 8. kohdan toisesta alakohdasta. Siinä Suomen ja Ruotsin todetaan taistelevan terrorismia vastaan päättäväisesti ja Naton asiaa koskevien linjausten mukaisesti. Maiden sanotaan ottavan kaikki tarvittavat askeleet oman lainsäädäntönsä tiukentamiseksi.

Professorin mukaan yhteisymmärrysasiakirja pitää mahdollisesti hyväksyttää eduskunnalla. Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia.

– Tämä kysymys tulisi selvittää kiireellisesti perustuslain 93. ja 94. pykälien kannalta, Martin Scheinin sanoo.

Hän pitää sopimuksen ongelmallisimpana osana viidettä kohtaa, jossa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat ehkäisemään PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen toimintaa. Martin Scheininin mukaan tekstissä on sekoitettu terrorismin ja terroristijärjestön käsitteet, jolloin esimerkiksi kurdien itsemääräämisoikeuden ajaminen rauhanomaisin poliittisin keinoin voitaisiin katsoa terrorismiksi.

Helsingin yliopiston professori Teivo Teivainen kiinnittää huomiota samaan kohtaan. Tekstissä mainitaan henkilöt, jotka toimivat PKK:hon kytköksissä olevissa ja sen toiminnasta innoituksensa saaneissa ryhmissä ja verkostoissa.

– Yhteisymmärrysasiakirja ei kai tarkoita, että jos vaikkapa Helsingin yliopistossa joku porukka ”inspiroituu” keskustelemaan PKK:n demokraattisesta konfederalismista, Suomen viranomaiset iskevät. Toisaalta paperia voinee lukea niinkin, että näin tapahtuu, Teivainen pohtii.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää huolta aiheettomana.

– Ei tietenkään tarkoita. Asiakirja oli tarkoituksella kirjoitettu niin, että siinä on tulkinnanvaraa, joka ei mitenkään vaaranna Suomen perustuslaillisia oikeuksia ja niin edelleen, tutkija toteaa.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela muistuttaa, että YPG:n kaltaisilla kurdiryhmillä on ollut merkittävä rooli taistelussa ISIS-terroristijärjestöä vastaan.

– Vaikka Suomi ei ole esimerkiksi YPG:tä tukenut, monet Natoon kuuluvista liittolaisistamme kuten Yhdysvallat on. Nato-jäsenyys ei siis estä kurdien tukemista, Iiris Suomela kirjoittaa Twitterissä.

Hän viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausuntoon Madridin huippukokouksen yhteydessä, jonka mukaan Turkin mahdollisesti tekemät omat tulkinnat eivät juurikaan vaikuta Suomeen.

– Julkilausuma on avoin tulkinnoille ja tulkinnoilla on toki väliä. Samalla on syytä tunnistaa, että kansainväliset sopimukset ja perustuslaki määrittävät yhä Suomen ihmisoikeuslinjaa. Kuten niin presidentti kuin ulkoministeri ovat korostaneet, Suomen lakeja ei tässä muuteta, Suomela toteaa.

LUE MYÖS:
Mika Aaltola Nato-sovusta: Turkilla on oma tulkintansa (VU 29.6.2022)

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS