Mika Aaltola Nato-sovusta: Turkilla on oma tulkintansa

Ulkopoliittisen instituutin johtajan mukaan asiakirjan sisältöön joudutaan ehkä vielä palaamaan.
Presidentit Recep Tayyip Erdoğan ja Emmanuel Macron keskustelivat Nato-kokouksessa Madridissa. / LEHTIKUVA / AFP Christophe Ena
Presidentit Recep Tayyip Erdoğan ja Emmanuel Macron keskustelivat Nato-kokouksessa Madridissa. / LEHTIKUVA / AFP Christophe Ena

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina yhteisymmärrysasiakirjan Naton huippukokouksessa Madridissa. Sen mukaan Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista puolustusliiton jäseneksi. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat tukemaan Turkkia terrorisminvastaisessa taistelussa ja luopumaan asevientikielloista.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan sovittuihin asioihin saatetaan joutua palaamaan myöhemmin.

– Turkki tullee katsomaan yhteisymmärryspöytäkirjan perään. Sillä oma tulkintansa sen sisällöstä. Ratifikaatiovaiheessa tällä on merkitystä. Tämä tietysti ymmärretään Helsingissä ja Tukholmassa, hän tviittaa.

Aaltolan mukaan sopu osoittaa sen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estäminen ei ole Turkille ykkösprioriteetti. Tavoitteena oli saada Yhdysvalloilta tunnustus Turkin tärkeydestä ja löytää helpotusta maan taloudelliseen tilanteeseen.

– Turkki tiesi myös sen, että vastavirtaan soittaminen selkeää Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä tukevaa momentumia vastaa olisi ajanmittaan käynyt tukalammaksi. Sopimus nyt maksimoi myötätunto Turkkia kohtaan.

Pääsihteeri sanoo ymmärtävänsä Donald Trumpin turhautumisen Natoon.
Alusten pitää kyetä toimimaan myös sellaisten tulevaisuuden laitteistojen kanssa, joista ei välttämättä tiedetä vielä nykyään.
Suomen turvallisuuspoliittinen linja avattiin kesken kaiken, kun toimintaympäristö muuttui odotettua nopeammin. Suomi varautuu jo maailmaan, jossa nykyinen turva ei enää riitä, kirjoittaa Henri Vanhanen.
Mainos