Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen toteaa Talouselämässä, että meillä on käsillä velkakriisi, energiakriisi ja ruokakriisi.
Hänen mukaansa taantuman tulo on varma.
– Ei minulla ainakaan ole mielikuvitusta nähdä, miten talous nyt elpyisi. Taloudellisesti monella Suomessa tulee menemään selvästi huonommin, koska energia-, ruoka- ja korkokustannukset nousevat. Se näkyy ostovoimassa.
Puttonen muistuttaa, että ”Bengt Holmström ja kumppanit tekivät vuonna 1992 hallitukselle toimenpidelistan, jonka mukaan julkisen sektorin velkaantuminen pitää kääntää laskuun, työn verotusta pitää laskea, yritystukia on karsittava ja palkoista olisi sovittava paikallisesti.”
– Otetaan tämä lista ja toteutetaan se. Lopetetaan kaikkien selvitysten teko.
Puttosen mukaan Euroopassa ja Suomessa on innovoitu järjestelmä, jossa valtiot saavat elää yli varojensa keskuspankkien rahoituksella.
– Koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa keskuspankit eivät ole olleet valtioiden suurimpia velkojia.
– Velkaantuminen on muuttunut krooniseksi. Ei ole mitään näkymää, että saisimme julkisen sektorin velan tasapainoon, Puttonen toteaa.
Hän arvostelee, että aina kun tulee ongelma, ratkaisu on uusi valtiontuki.
– Emme ole enää vastuussa omasta taloudestamme. Nyt pitäisi havahtua ja vähän ravistella Suomi-neitoa. Pääministerinä sanoisin, että nyt tulee keppiä eikä yhtään enää lisää tukea. Seuraavaksi alkaisin leikata nykyisiä tukia ja iso osa lähtisi. Silti meillä menisi edelleen tosi hyvin.
Puttonen summaa, että juhlat ovat ohi, nyt on laskun aika.
– Korjausliike on tehtävissä, mutta se ei tule itsestään. Numeroiden valossa meillä ei mene hyvin. Se ei hehkuttamalla parane. Suomelta puuttuu yhä visio tulevasta.
