Useat pohjoismaiset asiantuntijat kuvailevat ammuskelujen ja jengiväkivallan kanssa kamppailevan Ruotsin tilannetta ”kauhuskenaarioksi”, kirjoittaa Svenska Dagbladet. Lehti on haastatellut tutkijoita niin Suomesta, Norjasta kuin Tanskasta. Suomessa päättäjät muun muassa varoittavat ”Ruotsin tiestä”, tukholmalaislehti kertoo.
Oslon poliisiammattikorkeakoulun kriminologian professori Paul Larsson ei säästele sanojaan kuvaillessaan Ruotsin väkivaltarikollisuutta. Ruotsissa ammuskelut vaativat viime vuonna 63 ihmisen hengen, Norjassa ammuskeluissa kuoli vuonna 2022 neljä henkilöä. Tänä vuonna Norjan jengirikollisuus ei ole vaatinut yhtäkään kuolonuhria, Ruotsissa 20 ihmistä on ammuttu kuoliaaksi.
– Aivan hullua. Tilanne on eskaloitunut ja Ruotsi on nähtävästi menettänyt hallinnan – jos se nyt ikinä on ollutkaan hallinnassa. Kaikki tämä tuo mieleen viikinkien välienselvittelyt, professori kuvailee.
Epäonnistunut kotouttamispolitiikka voi hänen mukaansa olla yksi jengirikollisuuden syistä, mutta hän toteaa syiden olevan monimutkaisia. Maahanmuutosta on ollut Ruotsille myös suurta taloudellista hyötyä, Larsson sanoo.
Jengirikollisuuden muodostamaan haasteeseen herättiin joka tapauksessa liian myöhään, hän arvioi.
Tanskalaisen kriminologi David Sausalin mukaan hänen kotimaassaan ollaan huolestuneita etenkin rikollisuuden muuttumisesta trendiksi, ihailtavaksi elämäntavaksi. Jengit rekrytoivat nuoria piiriinsä, ja erityisesti tähän Ruotsin poliisin on puututtava, Sausal kertoo.
Norjalaisprofessori Larssonin mukaan kovat otteet eivät välttämättä ole kuitenkaan toimiva keino jengien vastaisessa kamppailussa. Norjassa poliisi valvoo jengejä tiiviisti, toimii välittäjänä ryhmien välisissä konflikteissa ja antaa rikollisten ymmärtää ”poliisin hengittävän jatkuvasti heidän niskaansa”, norjalainen kertoo. Ruotsin fokus koviin otteisiin voi taas johtaa entistä jyrkempään vastakkainasetteluun, hän pelkää.
– Yrittäkää ajatella muutakin kuin kovia otteita. Se ei tarkoita, että olisi sinisilmäinen, Larsson neuvoo.
