Palvelualojen työnantajat Paltan jäsenkyselyn mukaan työtaisteluista on kärsinyt suoraan tai epäsuorasti 65 prosenttia palvelualojen yrityksistä. Palvelualoilla korostuvat epäsuorat vaikutukset (46 %), sillä viennistä riippuvaisista työpaikoista yli puolet on palvelualoilla ja kaupassa.
Eniten poliittisista lakoista on kärsinyt liikenne ja logistiikka eli henkilö- ja tavaraliikenne. Toimialan yrityksistä suoria tai epäsuoria negatiivisia vaikutuksia ovat kohdanneet lähes kaikki, 91 prosenttia.
– Poliittiset lakot osuivat juuri tavaraliikenteen vilkkaimpaan sesonkiin. Kevät ja alkukesä ovat tyypillisesti tavaraliikenteen vilkkainta aikaa muun muassa sesonkituotteiden saapumisen takia. Nyt syntynyttä sumaa tullaan todennäköisesti purkamaan pitkälle kesään, joten monella myyntisesonki jää lyhyeksi, arvioi Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
– Kuinka paljon menetettyä tuotantoa lopulta pystytään kuromaan kiinni, jää nähtäväksi, hän toteaa.
Pääosin epäsuorat vaikutukset ulottuvat laajasti (70 %) myös erilaisiin teknisiin palveluihin, joihin lukeutuvat muun muassa teollisuuden huolto ja kunnossapito, erikoistunut rakennustoiminta, sekä muut tekniset asennus- ja huoltopalvelut. Hankkeita on peruuntunut ja tuotanto häiriintynyt esimerkiksi tarvikepulan ja viivästymisen takia.
Kolmanneksi eniten työtaistelut ovat vaikuttaneet hallinto- ja tukipalveluiden liiketoimintaan. Alan yrityksistä 63 prosenttia kertoo lakkojen vaikuttaneen liiketoimintaan joko suoraan (20 %), tai epäsuorasti (43 %). Toimialaan kuuluvat esimerkiksi työnvälitys ja henkilöstön vuokraus, kiinteistöpalvelut, matkanjärjestäjät sekä turvallisuuspalvelut.
Työtaisteluiden myötä kasvanut epävarmuus on ollut myrkkyä taloudelliselle toimeliaisuudelle ja päätöksenteolle, Pykäri korostaa.
– Hankkeita ja tapahtumia on peruuntunut tai lykätty, ja yrityksille on aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia. Yritysten kannattavuus kärsii, mutta viime kädessä laskun tulee maksamaan suomalainen kuluttaja korkeampina hintoina, hän luettelee.
Pykäri painottaa, että juuri tällä hetkellä talous on hyvin haavoittuvaisessa tilassa ja poliittiset lakot eivät voi enää jatkua. Hän perää ay-liikkeeltä vastuullisuutta.
– Jos lakot nyt todella jäävät taakse, talouden aktiviteetissa tullaan näkemään selvä piristyminen. Kun korot kääntyvät laskuun ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu, yksityinen kulutus saa vauhtia, mikä tukee talouden toipumista.
Kasvun käynnistymässä vasta vuoden jälkipuoliskolla
Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihdon volyymilla mitattu tuotanto kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia, kun viime vuonna kasvu jäi 0,3 prosenttiin.
Kasvun kunnollista käynnistymistä saadaan kuitenkin Pykärin mukaan odottaa vuoden jälkipuoliskolle, eikä tahdista ole odotettavissa erityisen reipasta, sillä koronlaskujen realisoituminen ei tapahdu hetkessä.
Rahapolitiikan muutokset välittyvät Suomen talouteen kuitenkin nopeammin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa, ja korkokäänteellä on oma psykologinen merkityksensä.
Myös yritysten tyhjentyvät varastot voivat Pykärin mukaan nopeuttaa tuotannon reagointia vuoden edetessä piristyvään kysyntään. Suuremmalta työllisyyden notkahdukseltakin on vältytty, pitkälti palvelualojen ansiosta.
Paltan jäsenkyselyyn vastasi 285 työnantajayrityksen toimitusjohtajaa aikavälillä 5.4.–9.4.2024.
