Lakot vaikuttavat voimakkaasti kuljetusalaan, vaikka kuljetusyritykset eivät ole suoraan lakon kohteena. Asia käy ilmi alan edunvalvoja Skal ry:n kyselystä.
Vaihtelut eri kuljetuslajien välillä ovat suuria. Yli puolella yrityksistä kuljettavan tavaran määrä on vähentynyt. Pienellä osalla yrityksistä tavaraa liikkuu jopa enemmän.
– Lakot runtelevat selvästi eniten niitä kuljetusyrityksiä, jotka palvelevat satamia ja toimintansa alas ajaneita vientiyrityksiä. Se, että kuljetusyrittäjät ilmaisevat huolta myös asiakasyritysten pärjäämisestä, kertoo siitä, että huoli kilpailukyvystä on kova ja yhteinen asia, toteaa Skalin vastaava puheenjohtaja Jari Välikangas.
Kuljetusyrityksien arvion mukaan tällä hetkellä merkittävin haitta on syntynyt kuljetusyritysten asiakkaille. Vastanneista 73 prosenttia uskoo lakkojen vaikeuttavan negatiivisesti asiakasyritystensä toimintaan.
Kyselyn mukaan 42 prosentilla yrityksistä kuljetettavan tavaran määrä on pysynyt ennallaan. Yhtä moni arvioi tilanteen vaikutusten olevan joko hyvin haitallisia (16 %) tai haitallisia (35 %) yritystoiminnalle.
– Vastauksista ilmenee myös, että tilanne voi johtaa jopa yritystoiminnan lopettamiseen. Yritykset kommentoivat selväsanaisesti poliittisten lakkojen vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen ja tehtäviin sopeuttamistoimiin, sanoo Skalin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Seitsemällä prosentilla kuljetukset ovat lisääntyneet jonkin verran tai huomattavasti.
– Vastausten perusteella näkyy selkeästi, että rautatiekuljetusten pysähtyessä osa kuljetuksista on siirtynyt maanteille. Normaalioloissakin 90 prosenttia kuljetuksista on maanteillä, Välikangas sanoo.
Lakon vaikutukset suuria ulkomaanliikenteessä ja kappaletavarassa
Kuljetusmäärät ovat laskeneet eniten ulkomaanliikenteessä (72 %) ja kappaletavarassa (69 %).
– Vaikutukset ovat suuria myös muissa massatavarakuljetuksissa. Logistiikan ketjussa satamien toimivuudesta riippuvaiset kuljetusyritykset kärsivät eniten, Välikangas kertoo.
Vaikutukset tällä hetkellä ovat vähäisimpiä elintarvikekuljetuksissa ja ympäristökuljetuksissa.
Skal korostaa, että esimerkiksi puutavara on pakko ajaa metsästä nyt talviolosuhteiden aikana.
– Kun tehtaat eivät kuitenkaan vedä, syntyy tarvetta välivarastoinnille. Lakon pitkittyessä välivarastointipaikkoja pitää löytää lisää. Kujala sanoo.
Lomautuksia ja autojen seisomista, ajojärjestelyt kovilla
Suorina vaikutuksina yrityksistä todetaan ajojärjestelyjen vaikeutuminen, välivarastoinnin järjestäminen, autojen seisominen ja henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet. Osa yrityksistä on jo joutunut tekemään lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä. Runsaassa viidenneksessä (23 %) yrityksistä on jouduttu laittamaan autoja seisomaan. Jopa joka viides arvioi, että palkanmaksu tulee keskeytymään tilanteen vuoksi.
Skalin mukaan on selvää, että poliittisen lakon pitkittyessä nämä haittavaikutukset lisääntyvät.
Lähes puolet (46 %) kokee tilanteen vaikeuttaneen ajojärjestelyn tekemistä.
– Kyselyn tulokset kertovat myös suomalaisten kuljetusyrityksien tehokkuudesta. Yritykset pystyvät nykyaikaisilla järjestelmillä hakemaan uusia tehokkaita jakelureittejä, mutta silläkin on rajansa, Anssi Kujala kertoo.
Skal on jo aiemmin esittänyt tavaraliikenteen polttoaineen saannin priorisointia.
– Haittoja pitää pystyä välttämään, kun polttoaineen saatavuus heikkenee. Kolmannella lakkoviikolla tulisi tavaraliikenne nostaa prioriteettilistan kärkeen ja varmistaa kuljetusten jatkuvuus, Kujala sanoo.
Skal selvitti jäsenyrityksien näkemyksiä aikavälillä 22.-26.3.2024. Kyselyyn vastasi 583 kuljetusyrittäjää.
