Poliisi on jättänyt lainvastaisesti tutkimatta lähisuhteessa tapahtuneita pahoinpitelyitä, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen katsoo tuoreessa ratkaisussaan. Hän toteaa pitävänsä virheiden määrää ja toistuvuutta huolestuttavana. Ongelman voidaan olettaa olevan laaja ja pitkäkestoinen.
Lain mukaan lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen. Esitutkintaa ei voi jättää toimittamatta sillä perusteella, että uhri ei vaadi rangaistusta tai peruuttaa vaatimuksensa.
Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteena tutkittavakseen 65 esitutkintaa, jotka olivat poliisiasian tietojärjestelmässä luokiteltu lähisuhdeväkivallaksi ja tietojärjestelmän kirjausten perusteella päätetty asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi.
Yhteensä 43 tapauksessa tutkinnanjohtaja oli lainvastaisesti päättänyt lähisuhdeväkivalta-asian tutkinnan asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen perusteella. Asianosaisten suhteen laatua ei ollut kahdessa esitutkinnassa ollut selvitetty riittävästi. Rikosilmoitus oli luokiteltu kahdeksassa asiassa virheellisesti lähisuhdeväkivalta-asiaksi. Muut tapaukset selittyivät tietojärjestelmän kirjausteknisillä syillä.
Tilastojen perusteella poliisi on vuonna 2011 voimaantulleen lainmuutoksen jälkeenkin päättänyt lähisuhdeväkivaltatapauksissa esitutkintoja asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen tai peruuttamisen vuoksi.
Apulaisoikeuskansleri tutki päätöksessään näitä tapauksia jokaiselta poliisilaitokselta puolen vuoden ajalta (1.10.2024 – 31.3.2025). Suurin osa päätöksistä oli lainvastaisia. Oikeuskanslerinviraston tiedotteen mukaan voidaan hyvin olettaa, että näin on ollut myös muina ajankohtina. Sen takia apulaisoikeuskanslerin mukaan ongelman voidaan olettaa olevan laaja ja pitkäkestoinen.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyy useita erityispiirteitä, jotka erottavat sen tavanomaisesta pahoinpitelyrikollisuudesta. Lainsäätäjä on sen vuoksi määrittänyt jo vuonna 2011, että lähisuhteessa tapahtunut lieväkään pahoinpitely ei ole asianomistajarikos.
– Tutkinnanjohtajille asiassa ei pitäisi olla enää mitään epäselvää, tiedotteessa painotetaan.
Apulaisoikeuskansleri totesi pitävänsä erityisen vakavana niitä tapauksia, joissa tutkinnanjohtaja oli tehnyt useita tätä koskevia lainvastaisia päätöksiä.
Apulaisoikeuskanslerin selvityspyynnön jälkeen poliisilaitokset avasivat esitutkinnat uudelleen 40 asiassa.
Ongelmaan kiinnitetty huomiota aiemminkin
Poliisin päätös jättää suorittamassa esitutkintoja lainvastaisin perustein on herättänyt huomiota myös aiemmin. Samaan asiaan kiinnitti huomiota eduskunnan oikeusasiamies vuonna 2022. Päätöksessään eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen katsoi, että poliisi keskeyttää tai jättää esitutkintoja toimittamatta osittain lainvastaisin perusteluin. Ongelma koskettaa kaikkia rikostyyppejä, ei pelkästään lähisuhdeväkivaltatapauksia. Entiset poliisit kertoivat vuonna 2021 Iltalehdelle, että heille on annettu ohjeistus myös jättää tietyt rikokset kokonaan tutkimatta. Näihin kuuluvat esimerkiksi vähäiseksi luokitellut omaisuusrikokset, kuten polkupyörävarkaudet.
Samanlaiset kokemukset korostuvat myös kansalaisten poliisibarometrissa antamissa vastauksissa. Monet kansalaiset ovat kokeneet, että poliisi ottaa rikosasioita tutkittavaksi hyvin valikoiden ja monessa tapauksessa koko rikosasiaa on vähätelty avoimesti. Vastausten mukaan etenkin seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet ovat kokeneet epäluottamusta poliisia kohtaan.
Monissa vastauksissa yhdistyy myös kokemus, että poliiseilla on taipumus vähätellä etenkin naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa. Kansalaisten kokemukset käyvät yhteen apulaisoikeuskanslerin havaintojen kanssa.
Artikkelia muokattu 15.10.2025 kello 9.03: Lisätty täsmennys, että rikosten tutkimatta jättäminen osin lainvastaisin perustein koskettaa myös muita rikostyyppejä kuin lähisuhdeväkivaltatapauksia.
LUE MYÖS:
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta
Ex-poliisit IL:lle: Näin rikosilmoituksia ”tapetaan”
