Poliisiammattikorkeakoulu Polamk päivittää koulutuksensa valintaperusteita soveltuvuuden arvioinnin ja fyysisen testin osalta.
– Haluamme varmistaa, että valintakokeissa hyvin menestyneet hakijat pääsevät koulutukseen. Aiemmin on voinut käydä niin, että kokonaisuudessaan hyvin suoriutunut hakija on saattanut jäädä valitsematta koulutukseen, jos hän on saanut yhden pisteen liian vähän esimerkiksi haastattelusta, Polamk kertoo tiedoteessaan.
Poliisikoulutuksen valintakokeessa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat suorittavat fyysisen testin, kirjallisen kokeen ja psykologisia testejä. Toisessa vaiheessa on lisää psykologisia testejä, yksilö- ja ryhmätehtävä sekä henkilökohtainen haastattelu.
Valintakokeen enimmäispistemäärä on sata pistettä. Eniten pisteitä valintakokeessa voi saada soveltuvuuden arvioinnista (psykologinen osio, haastattelu, yksilö- ja ryhmätehtävä), jonka osuus loppupisteytyksessä on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja fyysisen testin osuus on 20 prosenttia.
Aiemmin hakijan tuli saada vähintään 30 pistettä soveltuvuuden arvioinnista. Lisäksi näistä pisteistä vähintään 15 piti saada psykologisesta osiosta, jossa arvioitavia osa-alueita ovat hakijan tasapainoisuus, ongelmanratkaisuvalmiudet, vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiudet sekä poliisin työssä tarpeellinen kyky ottaa vastuuta käytännön tilanteiden ohjaamisesta ja johtamisesta.
– Hakijan on saatava myös jatkossa psykologisesta osiosta vähintään 15 pistettä, mutta emme vaadi enää vähintään 30 pistettä koko soveltuvuusosiosta. Muutos johtuu siitä, että olemme joutuneet tähän asti hylkäämään hyvät kokonaispisteet saaneita hakijoita, jos he ovat saaneet yhden pisteen liian vähän haastattelusta tai ryhmä- ja yksilötehtävästä, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.
– Soveltuvuuden arviointi on jatkossakin kaikkein painavin valintakriteeri. Pidämme erittäin tärkeänä, että poliisin vaativaan ammattiin haluavien soveltuvuus arvioidaan huolellisesti.
Muutoksia fyysisen testin pisteytykseen
Aiemmin hakijan valintakoe päättyi hylkäykseen, jos hän ei saanut vähintään yhtä pistettä fyysisen testin jokaisesta osakokeesta. Jatkossa yhden pisteen suorituksen ja hylätyn suorituksen väliin tulee nollan pisteen suoritus, joka ei suoraan karsi hakijaa.
Fyysiseen testiin kuuluu neljä osatestiä: kestävyyskoe, ketteryyskoe, ylätaljan- tai leuanveto ja penkkipunnerrus. Näistä jokaisesta on jaossa enintään viisi pistettä.
– Nollan pisteen suoritus on käytössä ketteryyskokeessa, ylätaljan- tai leuanvedossa ja penkkipunnerruksessa. Esimerkiksi jos hakija saa tehtyä penkkipunnerruksessa yhden suorituksen, tuloksena on nolla pistettä ja hän saa jatkaa valintakoetta. Jos hakija ei saa tehtyä yhtään hyväksyttyä suoritusta, hänen koko valintakokeensa päättyy siihen. Nolla pistettä kahdessa fyysisen testin osakokeessa aiheuttaa hakijan hylkäämisen ja koko valintakokeen päättymisen, kertoo Haapala.
– Kestävyyskokeessa eli 1 500 metrin juoksussa nollan pisteen vaihtoehtoa ei jatkossakaan ole, eli hakijan on saatava vähintään yksi piste juoksusta, jotta hänen valintakokeensa jatkuu, Haapala jatkaa.
Fyysisen testin pisteytyksen muutokset tulevat voimaan 22.2. päättyneestä hakujaksosta alkaen. Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään huhtikuussa 2023. Soveltuvuuden arvioinnin osalta uusia valintaperusteitä käytetään jo maaliskuussa valintakokeen toisessa vaiheessa. Silloin toiseen vaiheeseen osallistuu hakijoita loka–marraskuun 2022 hakujaksolta.
Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja on ollut viime vuosina 400 vuodessa, mutta viimeksi vuonna 2018 on voitu valita koulutukseen 400 aloittajaa. Vuonna 2022 opintoihin hyväksyttiin 255 opiskelijaa.
– Nyt päätetyt muutokset ovat yksi keino vastata aloituspaikkojen täyttämisen haasteeseen. Hakijoitahan Polamkiin on koko ajan riittänyt: viime vuosina keskimäärin 5 000 hakijaa vuosittain on täyttänyt hakulomakkeen. Olemme viime vuoden aikana selvittäneet syitä sille, miksi turhan pieni osa hakijoista läpäisee valintakokeen tai ei edes tule paikalle. Osakokeiden pisteytyksen tarkistaminen on yksi niistä keinoista, joilla voimme itse vaikuttaa asiaan, Haapala sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteena on varmistaa, että poliisikoulutukseen saadaan jatkossakin riittävä määrä poliisin ammattiin soveltuvia opiskelijoita.