Vakavien rikosten kohtuuttoman pitkiksi venyneet tutkinta-ajat ovat herättäneet viime aikoina keskustelua ja arvostelua poliisia kohtaan.
Helsingin Sanomat kertoi hiljattain tapauksista, joissa poliisi on pitkittänyt raiskaustutkintoja vuosikausia. Yhdessä tapauksessa raiskauksen uhri joutui odottamaan kolme vuotta ennen kuin hän pääsi edes poliisin kuulusteluun. Toisessa tapauksessa poliisi vitkutteli tutkinnan kanssa vuosikausia, vaikka seksuaalirikoksen uhrina oli alle 15-vuotias tyttö.
Poliisi perusteli kohtuuttoman pitkiksi venyneitä tutkinta-aikoja sillä, ettei poliisilla ”ole aikaa” tutkia perusmuotoisia seksuaalirikoksia.
Tapaukset ovat herättäneet voimakasta arvostelua poliisia kohtaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Arvostelu kohdistuu etenkin poliisin tapaan priorisoida ilmoituksia. Monet ihmettelevät, miksi poliisilla on jatkuvasti resursseja esimerkiksi ylinopeuksien tehovalvontaan tai muiden vähäisemmiksi katsottujen rikosten nopeaan tutkimiseen, mutta vakavia seksuaali- ja väkivaltarikoksia koskevat tutkinnat polkevat paikallaan vuosikausia.
Osa kansalaisista onkin sitä mieltä, että poliisissa priorisoidaan vääriä asioita.
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n mukaan ongelmaa ei kuitenkaan voida selittää pelkästään poliisin tekemillä priorisointivalinnoilla.
Liitto katsoo omassa kannanotossaan, että poliisin tehtäviä on priorisoitu jo vuosien ajan ja henkilöstöä on venytetty kasvavan työmäärän mukana. Jos tilannetta halutaan ratkaista uusilla priorisoinneilla, pitäisi SPJL:n mukaan käytännössä myös päättää, mitä poliisin lakisääteisiä tehtäviä voidaan jättää hoitamatta.
SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Anneli Laiso-Kalervo pitää tilannetta vakavana.
– Jos edes vakavia rikoksia ei pystytä tutkimaan kohtuullisessa ajassa, olemme jo aivan liian pitkällä. Poliisin lisärahoituksesta on puhuttu paljon, mutta kentällä henkilöstö ei koe resurssien lisääntyneen tehtävien kasvua vastaavasti, Laiso-Kalervo sanoo liiton tiedotteessa.
Luottamus poliisiin voi rapautua
Tutkimatta jääneet rikokset tai liian pitkiksi venyneet tutkinta-ajat voivat heikentää luottamusta poliisiin. HS:n haastattelema raiskauksen uhriksi joutunut nainen kertoo menettäneensä luottamuksen poliisiin, koska ei koe saaneensa viranomaiselta tarvitsemaansa apua.
Jos poliisin esitutkinta pitkittyy liikaa, rikoksen syyteoikeus voi ehtiä raueta. Silloin tapauksesta ei voida nostaa syytettä eikä sitä voida käsitellä oikeudenkäynnissä.
Pitkät käsittelyajat ovat herättäneet tyytymättömyyttä myös muualla oikeusjärjestelmässä. Yhden rikosasian käsittelyssä voi mennä jopa 3-4 vuotta ennen kuin se saadaan käsiteltyä käräjäoikeudessa. Jos asiasta valitetaan ylempiin oikeusasteisiin, prosessissa voi mennä useita vuosia pidempään. Pitkät käsittelyajat ovat yksi keskeisistä tyytymättömyyden aiheista oikeudenkäyntien osapuolten keskuudessa.
LUE MYÖS:
HS: Poliisi jättää raiskauksia toistuvasti tutkimatta
Ex-poliisit IL:lle: Näin rikosilmoituksia ”tapetaan”
Oikeusjuttujen käsittely kestää liian kauan: tyytyväisyys tuomioistuimiin heikkenee
Poliisin tapa vähätellä uhreja nakertaa luottamusta
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta