Itä-Uudenmaan poliisilaitos jättää raiskausepäilyjä toistuvasti tutkimatta tai venyttää niiden esitutkintoja kohtuuttomasti, kertoo Helsingin Sanomat.
HS kertoo parikymppisestä naisesta, joka ilmoitti joulukuussa 2024 poliisille joutuneensa väkivaltaisen raiskauksen uhriksi. Hän oli käynyt heti tapahtuneen jälkeen seri-tukikeskuksessa, jossa hänen vammojaan dokumentoitiin ja hänestä otettiin näytteitä. Poliisi ei kuitenkaan käynnistänyt tutkintaa.
Nainen pääsi poliisin kuulusteluun vasta elokuussa 2026. Rikosilmoituksen tekemisestä oli tuolloin kulunut 617 vuorokautta eli noin vuosi ja kahdeksan kuukautta. Eduskunnan oikeusasiamies totesi myöhemmin, että raiskausepäilyn tutkinta oli viivästynyt laittoman pitkään.
HS:n tekemän selvityksen mukaan tapaus ei ole poikkeus. Selvityksen mukaan poliisilaitoksella on laajempi ongelma seksuaalirikosten tutkinnassa. Yhdessä tapauksessa poliisi pitkitti esitutkintaa lähes kolme vuotta, vaikka epäillyn rikoksen uhri oli alle 15-vuotias tyttö.
Poliisi perustelee tutkintojen viivästymisiä ja laiminlyöntejä resurssipulalla. Poliisilaitoksen omista selvityksistä ilmenee, että seksuaalirikostutkijoita on liian vähän suhteessa työmäärään. Tämän seurauksena erityisen törkeät ja kiireelliset tapaukset ohittavat jonossa muut seksuaalirikosepäilyt kuten ”tavalliset” eli perusmuotoiset raiskaukset.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että poliisi ei pidä perusmuotoisia seksuaalirikoksia kiireellisesti tutkittavina.
Poliisilaitoksen apulaispäällikkö Seppo Kujala totesi oikeusasiamiehelle, ettei tapauksia pystytä ottamaan tutkintaan nykyistä nopeammin vakavampien rikosten ja kiireellisyyskriteerien vuoksi.
Itä-Uudenmaan rikostorjunnasta vastaava Kimmo Hyvärinen kiistää HS:lle, etteikö niin sanottuja tavanomaisia raiskauksia tutkittaisi. Hänen mukaansa ne tulevat aikanaan tutkittaviksi, mutta uudet ”akuutimmat jutut” viivästyttävät niitä.
Ongelma ei rajoitu Itä-Uudellemaalle
Ongelma ei rajoitu Itä-Uudellemaalle. Eduskunnan oikeusasiamies on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että kohtuuttoman pitkiksi venyvät tutkinta-ajat voivat heikentää poliisin uskottavuutta. Pahimmillaan viivästyminen johtaa rikoksen syyteoikeuden vanhentumiseen. Silloin asiaa ei voida käsitellä oikeudessa, koska poliisi ei tutkinut ajoissa.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa monet väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrit ovat kertoneet kokemuksista, joissa poliisin toimintaa on pidetty epäasiallisena tai epäoikeudenmukaisena. Osa on kokenut, ettei heidän kertomustaan ole asianmukaisesti kuultu tai uskottu tai ettei poliisilta ole saatu tarvittavaa apua. Osa rikoksen uhreista joutuneista naisista kertoo kohdanneensa poliisin taholta jopa suoranaista vähättelyä.
Myös Poliisibarometrin tulokset osoittavat, että rikosilmoitusten tutkimatta jättäminen tai poliisin asenteelliseksi koettu toiminta voi heikentää luottamusta poliisiin. Jos kansalainen arvioi jo etukäteen, ettei rikosilmoitus johda tutkintaan tai muuhun viranomaistoimeen, kynnys ilmoittaa rikoksesta voi nousta. Se voi puolestaan johtaa siihen, että osa rikoksista jää kokonaan poliisin tietoon tulematta.
LUE MYÖS:
Suuri enemmistö luottaa poliisiin: tietyt syyt nakertavat luottamusta
Poliisin tapa vähätellä uhreja nakertaa luottamusta
Poliisissa laaja ongelma: Rikoksia jätetään tutkimatta lainvastaisesti
Poliisi myöntää: Rikoksia jäi tutkimatta – syynä huolimattomuus, ei voimavarat
Poliisi pitkitti esitutkintoja – Yle: Rikosepäily