Eduskunta keskusteli poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta. Nokialainen kansanedustaja Jari Kinnunen sanoi puheenvuorossaan pitävänsä esitystä oikeansuuntaisena. Hän johtaa siviilissä Sisä-Suomen poliisilaitoksen keskitetyn tutkinnan Pirkanmaan yksikköä.
Jari Kinnusen mukaan salaisia pakkokeinoja käyttävät kymmenet ja kymmenet poliisin tutkinnanjohtajat päivittäin.
– He myös altistuvat työssään kansainvälisen ammatti- sekä jengirikollisuuden uhkalle, eikä vähiten siksi, että asioiden käsittelyssä syntyvistä oikeudenkäyntiasiakirjoista on saatavissa tutkinnanjohtajan tiedot. Tämä tarkoittaa, että henkilön uhkan torjuntaa tulisi tarkastella kaikki salaiset pakkokeinot huomioiden ja niiden prosessit huomioiden, Jari Kinnunen huomautti.
– Siirtyminen julkisen virantäytön osalta nimettömyyteen jo hakuvaiheessa olisi tullut ottaa huomioon yhtenä mahdollisuutena. Tosin nyt mahdollistetaan nimetyn nimen ilmoittamatta jättäminen, mutta en pidä sitä kuitenkaan riittävänä. En myöskään ymmärrä sitä, että keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin valeosto-, peite- ja tietolähdetoimintaan taikka todistajansuojelutehtäviin liittyvät rekrytoinnit keskijohto- ja johtotehtäviin ylipäätään on määritelty vain julkisen haun piiriin.
Hänen mukaansa missä tahansa turvallisuusorganisaatiossa henkilön hallussa olevan tiedon määrä nousee sitä mukaa, mitä vaativampiin esimiestehtäviin hän urallaan etenee.
– Enemmän tietoa tutkinnasta saattaa merkitä enemmän uhkaa elämässä. Tämän vuoksi myös keskijohto- ja johtotehtävien rekrytointi tulisi mahdollistaa ilman julkista hakua näissä poikkeustilanteissa, Jari Kinnunen sanoi.
– Omasta kokemuksestani voin sanoa, että minua on uhattu, minun kotonani on käyty, ja se johtuu siitä, että minun nimeni on ollut saatavissa näistä asiakirjoista. No, jokainen meistä ottaa sen eri tavalla, mutta sanoisin, että sen nyt ei kai kenenkään luontaisetuihin pitäisi kuulua. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä hallituksen esityksen muutamiin puutteisiin kiinnitetään huomiota.
