Kevään mittaan elinkeinoelämän piirissä on herännyt ajatus suunnitelma B:stä. Suunnitelma B tarkoittaisi käytännössä Pohjoismaiden tiiviimpää yhteistyötä talouden ja turvallisuuden saralla.
Saman asian äärellä on tänä keväänä ollut myös kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden dosentti Jarno Limnell. Limnell kirjoitti yhdessä vuorineuvos Matti Sundbergin kanssa helmikuussa ilmestyneessä mielipidekirjoituksessa, että pohjoismainen yhteistyö ei ole vaihtoehto vaan edellytys Suomen turvallisuudelle ja kasvulle.
– Suomalaiset arvostavat pohjoismaista yhteistyötä, ja nimenomaan Ruotsin kanssa tehtävää turvallisuusyhteistyötä. Mielestäni on erittäin arvokas ajatus suomalaisilta, että tiivistämme yhteistyötä maiden kanssa, joihin me vahvasti luotamme ja joiden kanssa meillä on yhteinen arvopohja, Jarno Limnell sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Suomalaisten halu turvautua tiiviimpään yhteistyöhön ulkopolitiikassa muiden Pohjoismaiden kanssa nousee esille tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa.
– Se antaa keskustelulle syvyyttä. Demokratian henki Suomessa on sellainen, että se antaa edellytyksiä käydä keskustelua yhteistyön tiivistämisestä.
Limnellin mukaan on selvää, että luotettavat kumppanit ovat modernin puolustuspolitiikan edellytys.
– Meillä on Ruotsin kanssa yhteiset intressit Pohjois-Euroopassa. Nyt olisi hyvä aika siirtyä keskustelemaan yhtenäisestä pohjoisesta turvallisuusratkaisusta. Ruotsin ja Suomen tiiviimpää yhteistyötä ei tule nähdä vaihtoehtona Natolle tai Euroopan unionille. Voisimme olla malliesimerkki siitä, miten valtiot rakentavat puolustustaan yhdessä.
Mitä Suomella olisi tarjota?
Tiiviimpi puolustusyhteistyö on helppo aloitus. Askeleita on jo otettu. Kansanedustaja muistuttaa, että talous ja turvallisuus kulkevat vahvasti käsi kädessä.
Ruotsilla on oma valuutta, toimiva pääomamarkkina ja julkisen velankaan suhteen maalla ei ole ongelmia. Onko Suomella jotain sellaista, jota voisimme taloudellisessa mielessä tarjota?
Jarno Limnellin mukaan olisi luonteva aloittaa puolustusteollisuudesta. Siellä Suomella olisi tarjottavaa ja yhdessä olisimme enemmän.
– Puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen käytetään tänä päivänä globaalisti yhä enemmän rahaa. Näen, että Suomella ja Ruotsilla on yhdessä paljon annettavaa maailmalle nimenomaan näillä sektoreilla. Sitä kautta saamme myös lisää vientituloja, Limnell sanoo.
– Meidän kannattaisi aloittaa puolustusteollisuuden integraatio. Suomessa on paljon teknologiaa, jossa olemme edellä Ruotsia.
Esimerkkeinä Limnell mainitsee avaruusteknologian, kvanttiteknologian ja kolmannen sukupolven tietoliikenneyhteydet.
– Ne ovat kaikki Naton määrittämiä kärkiteknologioita. Puolustusteollisuuden integraatiotalla olisi myönteisiä vaikutuksia talouteen ja molempien maiden turvallisuuteen.
Uusi Nordek voisi olla pidemmän ajan visio
Euroopan unionin tavoitteena on toimivat sisämarkkinat. Tavoitteesta on ollut toistaiseksi pitkä matka tekoihin.
Pohjoismaat puuhasivat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Nordekia eli Pohjoismaista talousaluetta. Homma tyssäsi kuitenkin silloin YYA-sopimukseen ja Neuvostoliiton vastustukseen. Onko Limnellin ajatuksena, että Pohjoismaihin saataisiin toimivat sisämarkkinat?
– Uusi Nordek voisi olla pidemmän ajan visio. Uskon, että turvallisuustilanne, joka menee yhä epävarmempaan suuntaan pakottaa Pohjoismaat tekemään asioita tiiviimmin yhdessä, Limnell sanoo.
– Seuraava askel olisi luoda puolustusteollinen tiekartta. Tiekarttaan kuuluisi, että sopisimme yhdessä, mitä tuotamme, missä varastoimme ja minne sijoitamme ja miten turvaamme huollon kriisitilanteessa.
Ruotsissa poliittinen ilmapiiri on ollut suotuisa Pohjoismaiden tiiviimmälle yhteistyölle. Pohjoismaiden integraation puolesta puhuu myös oppositiopuolue Ruotsidemokraatit, joka on puhunut integraation puolesta. Puolue on tunnettu oikeistopopulistisena ja kansallismielisenä.
– Kysymys ei Suomessakaan ole poliittisesti kovinkaan hankala. Ymmärrämme yhä paremmin, että strategiset kumppanuudet ovat elintärkeitä turvallisuutemme kannalta. Meillä on ollut tietty yksin jäämisen pelko ja yksin tekemisen mentaliteetti, ja siihen kaivattaisiin asennemuutosta, Limnell sanoo.
– Asiaa kannattaa alkaa edistämään heti kaikissa esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston tapaamisissa. Kotimaassa konkreettinen seuraava askel olisi kirjata puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa yhä syvempi tiivistäminen seuraavaan hallitusohjelmaan riippumatta siitä, kuka hallitusta on muodostamassa.