Kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) vaatii Naton pohjoiseurooppalaisen putkiverkoston laajentamista Suomeen ja Ruotsiin.
Nykyinen putkiverkosto ulottuu vain Tanskaan, eikä palvele kriisitilanteissa tehokkaasti, vaikka Naton pisin ulkoraja sijaitsee Suomessa.
– Laajentaminen parantaisi huoltovarmuutta ja sotilaallista valmiutta merkittävästi. Liittokunnan yhteisillä varoilla on pyrittävä varmistamaan polttonesteiden saanti kriisiolosuhteissa, Junnila totesi Delphi Economic Forumissa.
Euroopan energiapolitiikka on kansanedustajan mukaan murroksessa. EU on siirtynyt pois venäläisestä energiasta, ja Yhdysvalloista on tullut keskeinen toimittaja. Se kattaa lähes viidenneksen öljystä ja yli puolet nesteytetystä maakaasusta.
Kehitys vahvistaa toimitusvarmuutta, mutta lisää samalla riippuvuutta Yhdysvalloista.
– Euroopan tulee tavoitella strategista autonomiaa yhdistämällä uusiutuvia energialähteitä ja eurooppalaista tuotantoa. Samalla on tunnistettava uusiin riippuvuuksiin liittyvät riskit, erityisesti kriittisten raaka-aineiden osalta, Junnila korosti, Vilhelm Junnila sanoi.
Hän muistutti, että Suomella on merkittäviä kriittisten mineraalien varantoja, jotka tukevat Euroopan irtautumista Kiina-riippuvuudesta.
Junnila mukaan puhtaassa siirtymässä ei ole kyse vain ilmastopolitiikasta, vaan ennen kaikkea turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta sekä eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksistä.
Myös ydinvoiman rooli kasvaa. Suomi monipuolistaa polttoainehankintaa pois Venäjästä, ja Yhdysvallat on noussut keskeiseksi kumppaniksi. Samalla kehitetään pienydinreaktoreita erityisesti kaukolämmön tuotantoon.
– Uraaniakin saamme kotimaasta sivutuotteena pienemmässä mittakaavassa. Rikastaminen tapahtuu kuitenkin muualla Euroopassa. Ydinvoimantuotantokin monipuolistuu, esimerkiksi Suomessa Helen ja Steady Energy suunnittelevat modulaarista reaktoria Helsinkiin, Vilhelm Junnila totesi.