Lännen sisäisten jännitteiden kasvaessa Venäjä voi pyrkiä ottamaan tilanteesta hyödyn irti, varoittaa kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.). Eduskunnan puolustusvaliokunnassa istuvan Limnellin mukaan Venäjä voi jopa yrittää testata puolustusliiton rajoja erilaisilla provokaatioilla.
Viestipalvelu X:ssä Limnell viittaa Puolan pääministeri Donald Tuskin tuoreeseen haastatteluun Financial Timesissa, jossa tämä ilmaisee huolensa Naton yhtenäisyydestä ja varoittaa Venäjän voivan hyökätä Nato-maahan kuukausien sisällä. Tuskin ”poikkeuksellisen” suora lausunto kielii lännen heikentyneestä yhtenäisyydestä, Limnell toteaa.
– Venäjä on jo pitkään pyrkinyt heikentämään länsimaiden yhteenkuuluvuutta. Naton uskottavuus perustuu siihen, että liittolaiset luottavat toisiinsa ja toimivat yhdessä. Siksi kaikki keskustelu, joka synnyttää epäilyä tästä, on Venäjälle strategisesti hyödyksi, Limnell kirjoittaa X:ssä.
– Tämä ei vaadi kriisiä tai sotilaallista eskalaatiota. Riittää, että syntyy epävarmuutta: mitä liittolaiset tekevät, milloin ja millä ehdoilla. Tällainen epävarmuus on keskeinen kohde nykyaikaisessa hybridivaikuttamisessa ja sen vaikutukset voivat olla yllättävän laajoja.
Venäjä pyrkii nyt eri kanavissa levittämään ja vahvistamaan käsitystä lännen eripuraisuudesta ja heikkoudesta, Limnell arvioi. Venäjän vaikuttamiskampanjan seuraavaan, entistä aggressiivisempaan vaiheeseen on syytä varautua, hän kehottaa, sillä Venäjä pyrkii lisäämään epävarmuutta ja hidastamaan päätöksentekoa lännessä.
– Seuraava vaihe on voimistaminen. Yksittäiset lausunnot, muistioiden vuodot tai poliittiset erimielisyydet nostetaan esiin todisteena laajemmasta epäluottamuksesta. Näin syntyy kuva tilanteesta, joka näyttää suuremmalta ja vakavammalta kuin kokonaisuus todellisuudessa on.
Limnell uskoo Venäjän voivan ryhtyä myös muihin provokaatioihin, mutta sotilaalliseen hyökkäykseen kansanedustaja ei usko.
– Samalla Venäjä voi pyrkiä konkreettisesti testaamaan rajoja. Ei suoralla sotilaallisella hyökkäyksellä, vaan hämmentävillä, alle kynnyksen toimilla esimerkiksi Baltiassa, Huippuvuorilla tai jopa Suomessa. Tavoitteena olisi mitata, miten NATO reagoi ja kuinka yhtenäisesti.
Jännittyneessä turvallisuuspolitiittisessa tilanteessa pienetkin signaalit voivat saada suuren merkityksen, Limnell toteaa. Erilaisista tulkinnoista ja lausunnoista voi tulla vaikuttamisen välineitä.
– Suomen kannalta keskeistä on selkeys. Liittolaisuus toimii, mutta sitä pitää aktiivisesti vahvistaa. Johdonmukainen viesti, oma puolustuskyky ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa ovat paras vastaus tilanteeseen, jossa epävarmuutta pyritään hyödyntämään.