Suomalaisista 73 prosenttia katsoo, ettei työeläkkeiden tasoa ja eläketurvan sisältöä pitäisi enää heikentää missään tilanteessa, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan teettämä kysely.
Työeläkkeiden heikentämistä vastustetaan myös nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 30-vuotiaista vastaajista 57 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 56 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.
Kyselyn teki Verian elokuussa 2026. Siihen vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto painotettiin edustamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen perusteella.
Telan toimitusjohtajan Saara-Sofia Sirénin mukaan tulokset kertovat siitä, että eläkkeiden riittävyys on suomalaisille tärkeä kysymys iästä riippumatta.
– Tulokset viittaavat siihen, että kansalaiset odottavat työeläkejärjestelmältä vakautta, Sirén sanoo tiedotteessa.
Moni pelkää eläkkeiden riittävyyden heikkenevän
Nykyjärjestelmän kannatus ei kyselyn perusteella tarkoita vahvaa luottamusta tulevaisuuteen. Vastaajista noin 60 prosenttia piti todennäköisenä, että työeläkkeitä leikataan vähitellen vuoteen 2050 mennessä niin paljon, ettei työeläke enää yksin riitä elämisen tarpeisiin.
Samalla 77 prosenttia piti tärkeänä nykyistä periaatetta, jossa työeläkkeet ovat pakollinen ja yhteiseen riskinkantoon perustuva järjestelmä.
Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista tilanteisiin, joissa työeläkkeitä voitaisiin sopeuttaa. Tulevien eläkkeiden rahoituksen vaarantuminen hyväksyttiin perusteeksi selvästi useammin kuin muiden julkisten menojen rahoittaminen.
Eläkkeiden sopeuttamista tulevien eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi kannatti 53 prosenttia vastaajista. Jos rahaa tarvittaisiin yhteiskunnassa muihin tarkoituksiin, sopeuttamista kannatti 26 prosenttia. Eläkevarojen käyttämistä muuhun kuin työeläkkeisiin kannatti 11 prosenttia.
Sirén tulkitsee tulosten osoittavan, että eläkevarojen käyttäminen valtiontalouden muiden ongelmien ratkaisemiseen herättää suomalaisissa suurta varauksellisuutta.
Ruotsin malli jakaa näkemyksiä
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi suhtautumista Ruotsin kaltaiseen malliin, jossa osa pakollisista eläkemaksuista olisi mahdollista sijoittaa itse rahastoihin.
Ajatus kiinnostaa erityisesti hyvätuloisia ja vahvassa työmarkkina-asemassa olevia vastaajia, mutta mielipiteet mallista jakautuvat. Suomessa Ruotsin järjestelmän soveltamista selvitetään parhaillaan.
Suomalaiset suhtautuvat kyselyn perusteella muutenkin varauksellisesti suuriin muutoksiin eläkejärjestelmässä. Vastaajista 71 prosenttia piti hyvänä nykyistä mallia, jossa työmarkkinajärjestöt neuvottelevat työeläketurvan sisällöstä. Päätösvallan siirtämistä yksinomaan eduskunnalle kannatti 16 prosenttia.
Sirénin mukaan tulokset viittaavat siihen, että järjestelmää halutaan kehittää vaiheittain mutta sen perusrakenteesta pitää kiinni.
Kysely toteutettiin Verianin internetpaneelissa 14.–21. elokuuta 2026.