Runsas puolet (56 prosenttia) suomalaisista on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä. Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti asiaan.
Enemmistö suomalaisista (75 prosenttia) ei kuitenkaan ole valmis siihen, että he saisivat viranomaispalvelua muulla kuin äidinkielellään. Asia ilmenee E2 tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tehtiin Suomen kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin toimeksiannosta.
– Suomi tarvitsee osaavaa henkilöstöä useilla eri aloilla. Kansainvälisten rekrytointien kannalta on hyvä uutinen, että esimerkiksi hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon suhtaudutaan myönteisesti. Vaikka tutkimus vahvistaa, että äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, suhtaudumme avoimesti monikielisyyteen. Erityisesti tämä näkyy nuorten ja yli 75-vuotiaiden ajattelussa. Kielien moninainen käyttö luo tulevaisuususkoa, sanoo Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson tiedotteessa.
Suomalaiset (93 prosenttia) toivovat, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelisivat suomen tai ruotsin kielen. Tätä tavoitetta tukee se, että enemmistö suomalaisista (68 prosenttia) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kansalliskieliämme.
Äidinkielenään ruotsia puhuvista suomalaisista valtaosa (84 prosenttia) on valmis auttamaan myös suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Enemmistö suomenkielisistäkin (67 prosenttia) on valmis auttamaan ruotsinkielisiä suomen kielen oppimisessa.
– Tutkimuksen raportissa on monia tuloksia, jotka antavat toivoa tulevaisuudesta. Esimerkiksi se, että selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti vieraiden kielten oppimiseen ja että monet suomen- ja ruotsinkieliset haluavat auttaa toisiaan oppimaan toista kieltä. Myös me Svenska kulturfondenissa löydämme raportista useita tärkeitä suuntaviivoja. Se tuo esiin selviä merkkejä siitä, kuinka tärkeää on kohdata toisemme kielirajojen yli, uskaltaa käyttää toistemme kieliä ja että Suomessa tarvitaan lisää ja parempaa kieltenopetusta, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.
Äidinkieli on iso osa identiteettiä
Suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille (87 prosenttia). Myös pohjoismaalaisuus (68 prosenttia) ja eurooppalaisuus (68 prosenttia) sekä äidinkieli (75 prosenttia) määrittävät voimakkaasti suomalaisia.
Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettejä, kielten opiskelua arvostetaan. Merkittävin kannustin kielten opiskelulle on näkemys siitä, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Liki puolet suomalaisista (49 prosenttia) arvioi näin.
Suuri enemmistö (85 prosenttia) haluaa tulla ymmärretyiksi äidinkielellään, mutta kaksi kolmesta (65 prosenttia) puhuu kuitenkin mielellään vierasta kieltä, vaikka oma kielitaito olisi puutteellinen. Erityisesti ruotsinkielisillä suomalaisilla on halukkuutta tähän.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista arvostaa eri puolilla maata puhuttavia murteita. 70 prosenttia pitää kuitenkin taitoa puhua yleiskielellä osoituksena sivistyksestä ja haluaa, että virallisissa yhteyksissä käytetään yleiskieltä.
Kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta toivoo, että saamen kielen asemaa vahvistettaisiin tulevaisuudessa. Ruotsia äidinkielenään puhuvista liki kolme neljästä (73 prosenttia) toivoo näin.
Saamen kielen aseman vahvistaminen näyttää jakavan eri puolueiden kannattajia. Kokoomuksen (50 prosenttia) ja perussuomalaisten (52 prosenttia) kannattajista noin puolet on saamen kielen vahvistamisen kannalla.
Vasemmistoliiton (83 prosenttia) ja vihreiden (82 prosenttia), RKP:n (76 prosenttia), SDP:n (71 prosenttia) ja keskustan (68 prosenttia) kannattajat ovat selvästi useammin väittämän kanssa samaa mieltä.
Näin tutkimus toteutettiin
Uskalla puhua, malta kuunnella – tutkimus suomalaisten kieliasenteista ja identiteeteistä -tutkimuksen on toteuttanut monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin kaksi kyselyaineistoa. Mannersuomalaisia edustava aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 19. helmikuuta – 9. maaliskuuta 2025 ja siihen vastasi 1069 henkilöä. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi.
Toinen aineisto kerättiin äidinkielenään ruotsia puhuvilta suomalaisilta. Näistä kerättiin puhelinhaastatteluina 84 ja nettipaneelilla 409 (N=493). Aineisto kerättiin 19.2.–7.3.2025. Ruotsinkieliset vastaajat asuvat pääosin Pohjanmaalla, Helsinki-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Aineisto mahdollistaa ruotsinkielisten identiteettien ja asenteiden tarkastelun tavanomaista luotettavammin.
Kyselyaineistoja täydennettiin kolmella laadullisella ja temaattisella ryhmähaastattelulla maaliskuussa 2025. Haastatteluissa selvitettiin arjen hyviä monikielisiä käytäntöjä Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Haastatteluihin osallistui kaupunkien virkahenkilöitä, korkeakoulujen henkilökuntaa, yritysten työntekijöitä ja järjestötoimijoita. Haastateltavissa oli sekä ulkomailla että Suomessa syntyneitä ja useita eri äidinkieliä puhuvia.
LUE MYÖS:
Podcastit ja äpit yleistyvät – ja ne vaarantavat suomen kielen
Yhä useampi asiakaspalvelija ei puhu suomea – voiko vaatia palvelua omalla kielellään?
