Teollisuustuotantoon, ulkomaankauppaan sekä ihmisten liikkumiseen kohdistuvat poliittiset lakot alleviivaavat Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan sitä, että työrauhan turvaaminen edellyttää työrauhalainsäädännön uudistamista.
– Ay-liike pyrkii mittavia vahinkoja viattomille sivullisille aiheuttamalla estämään hallitusta käyttämästä sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa. Tilanne pistää miettimään, pitäisikö poliittisia lakkoja rajoittaa vielä nyt suunniteltua enemmän, hän sanoo tiedotteessaan.
Toistaiseksi hallitus on suunnitellut poliittisten lakkojen keston rajoittamista 24 tuntiin.
Romakkaniemi huomauttaa, että työnantajapuolella pohditaan epäilemättä työrauhan todellista arvoa, kun ay-liikkeet eivät noudata sitä, vaan pyrkivät poliittisten lakkojen avulla asettumaan hallituksen ”osapuoleksi” lainsäädäntöprosessissa turvautumalla epäsuhtaisiin toimiin, jotka kohdistuvat yhteiskunnan ydintoimintoihin.
– Ay-liikkeillä ei ole mitään perustuslain mukaista roolia lainsäädäntöohjelman laatimisessa, vaan heitä kuullaan lakien valmisteluissa monien muiden ohella, Romakkaniemi toteaa.
Tämän viikon laajat lakot kohdistuvat muun muassa energiantuotantoon, ulkomaankauppaan, varhaiskasvatukseen sekä teollisuuteen. Elinkeinoelämän arvioiden mukaan lakkojen kustannukset voivat aiheuttavat bruttokansantuotteeseen jopa 600 miljoonan euron suuruisen vajeen.
– Hallitus on ilmoittanut, että suunnitellut uudistukset toteutetaan eikä niitä olla perumassa. Yhteiskunnan ydintoimintoihin kohdistuvista poliittisista lakoista on jo aiheutunut mittavia taloudellisia kustannuksia, jotka eivät näytä riittävän ay-liikkeelle, mikä korostaa työrauhalainsäädännön uudistamistarvetta, sanoo Romakkaniemi.