Pietarin ilmatilan sulkemiset ovat lisänneet hetkellisesti liikennettä Suomen ilmatilassa. Myös ylilentojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa, ja kansainvälisessä liikenteessä on nähtävissä positiivista kehitystä.
Alkuvuoden kehityssuunta lentoliikenteessä on varovaisen positiivinen, vaikka geopoliittiset tekijät tuovat toimintaympäristöön edelleen epävakautta. Pietarin ilmatilan sulkemiset ovat näkyneet lennonjohdon toiminnassa, kun kansainvälisiä lentoja on jouduttu ohjaamaan uudelleen Suomen tai Viron ilmatilaan. Tämä on lisännyt hetkellisesti liikennemääriä Suomen ilmatilassa.
Alkuvuonna lentoliikenne on kehittynyt kokonaisuutena myönteisesti. Ylilentojen määrä on ollut pienessä kasvussa, ja myös kansainvälisessä liikenteessä on nähtävissä nousua. Lapin charter-lentojen sesonkiliikenne vaimeni odotetusti maaliskuun lopussa, ja kaudesta jäi positiivinen kokonaiskuva.
Tieliikenteen kokonaismäärät säilyivät alkuvuonna edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla kohonneesta polttoaineen hinnasta huolimatta. Junaliikenteen kokonaismäärät kasvoivat maltillisesti niin lähi- kuin kaukoliikenteessä.
– Liikennemäärien kehitys alkuvuonna kertoo Suomen liikennejärjestelmän vakaudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikka kansainvälinen tilanne tuo ilmailuun epävarmuutta, lentoliikenne on kokonaisuutenaan kehittynyt Suomessa myönteisesti. Muutokset ilmatilan käytössä ovat korostaneet Suomen merkitystä osana globaalia lentoliikenneverkkoa, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista tiedotteessa.
Tieliikenteen määrät pääteillämme (valta- ja kantateillä) olivat alkuvuonna edellisvuoden tasolla, ja liikenteen kokonaismäärä kasvoi tammi–maaliskuussa 0,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ajoneuvoluokkien välillä näkyi pieniä erisuuntaisia muutoksia. Henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä kasvoi 0,1 prosenttia, kun taas raskaan liikenteen määrä väheni 0,7 prosenttia.
Junaliikenteen kokonaismäärät kasvoivat alkuvuonna hyvin maltillisesti. Sekä lähi- että kaukoliikenteessä (+0,9 % ja +0,8 %) nähtiin hienoista nousua edellisvuoteen verrattuna, kun taas tavaraliikenteen volyymit jäivät (-7,4 %) viime vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.
Junaliikenteen täsmällisyys heikkeni hieman, mutta säilyi hyvällä tasolla. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 90,8 prosenttia (93,6%), kaukoliikenteessä 88,5 prosenttia (90,2%) ja tavaraliikenteessä 92 prosenttia (92,8%). Muun muassa vähäluminen talvi ja aikainen kevät vaikuttivat täsmällisyyteen positiivisesti.
Ratatyömäärät kasvoivat valtakunnallisesti edellisvuoteen verrattuna lähes seitsemän prosenttia. Alkuvuoden työt etenivät pääosin suunnitellusti ilman merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Vähäluminen talvi helpotti kunnossapitotöiden toteutusta, erityisesti eteläisessä Suomessa.