Hallitus päätti budjettiriihen ennätyksellisen aikaisin tänä vuonna. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että hallitus oli saanut budjetin numeroiden osalta valmiiksi jo eilen kello 16 aikaan. Sipilä kehui riihtä ylivoimaisesti parhaaksi.
Sipilä muistutti, että hallitus aloitti hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
– Nyt on mukava esitellä, kun tuloksiakin alkaa näkyä, Sipilä sanoi kello 13 alkaneessa tiedotustilaisuudessa.
Hän kävi läpi hallituksen talouspoliittisia tavoitteita ja totesi, että julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden aikana.
– Nyt parantuneiden lukujen valossa näyttää, että se olisi jo taittunut, Sipilä kertoi.
Hallituksen tavoitteena on, että velaksi eläminen päättyy vuonna 2021, ja uudet talousennusteet vievät lähemmäksi tätä tavoitetta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi Sipilän mukaan pysyvää kahden prosentin talouskasvua.
Sipilän mukaan hallitus on päässyt lähemmäs 72 prosentin työllisyysastetavoitettaan. Työllisyysasteen kehitys kulkee käsi kädessä talouskasvun kanssa.
Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana, vaan se on laskenut pari prosenttiyksikköä.
– Me käytämme kestävyysvajeen pienentämiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen muita kuin verotuksen kiristämisen keinoja, Sipilä totesi.
Sipilä: Suomi on tavoittanut Ruotsin yksikkötyökustannuksissa
Sipilä kertoi, että Suomi on tavoittanut Ruotsin yksikkötyökustannuksissa ja tavoittaa myös Saksaa, kun verrataan vuoteen 2015.
– Kilpailukykysopimus ja palkkamaltti tuovat tulosta.
Kilpailukykysopimus tehtiin, jotta yksikkötyökustannuksia saataisiin painettua alas yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuottavuuden osalta tarvitaan kuitenkin Sipilän mukaan vielä lisää toimia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan talouskasvu on vahvistumassa, eikä kyse ole enää suhdannepyrähdyksestä, vaan kasvu on tukevammalla pohjalla.
– Vaikka talous kasvaa, menotaso ei nouse. Menot eivät suhteessa tähän vuoteen kasva. Kaikki päätetyt säästöt pysyvät voimassa, Orpo sanoi.
Budjetin alijäämä on ensi vuonna 2,96 miljardia euroa, kun se tänä vuonna oli vielä 5,4 miljardia euroa. Velanoton määrää on saatu painettua alas myös valtiovarainministeriön budjettiesityksestä elokuun alussa. Alijäämä oli siinä 3,4 miljardia euroa.
– Velkaantuminen taittuu nyt todella vahvaa tahtia, Orpo sanoi.
Orpon mukaan velaksi elämisen lopettaminen on mahdollista vuonna 2021, mutta se vaatii vielä töitä.
Orpo: Kenenkään verotus ei kiristy, ei myöskään eläkeläisten
Hallitus käyttää veronkevennyksiin noin 300 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan osittain kiristämällä alkoholi- ja polttoaineveroja 145 miljoonalla eurolla.
– Olen erittäin tyytyväinen ratkaisusta, että tästä vuodesta ensi vuoteen kenenkään verotus ei käytännössä kiristy. Sinne jää pieni, 0,1 prosenttiyksikön kiristymä, mutta rohkenen sanoa, että kenenkään verotus ei kiristy. Se antaa hyvän pohjan syksyn työmarkkinakierrokselle, ja toivottavasti tämä auttaa maltillisten palkkaratkaisujen löytymisessä, Orpo sanoi.
Se, ettei verotus kiristy, koskee Orpon mukaan myös eläkeläisiä, sillä eläkeläisille ei tule kilpailukykysopimukseen liittyviä sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia.
Ennen budjettiriihtä Sipilä sanoi, että kilpailukykysopimukseen liittyvät maksukorotukset on hänen mielestään jo hyvitetty ensi vuodelle, vaikka palkansaajien verotusta uhkasi kiristyminen 400 miljoonalla eurolla.
– Minua ei tarvitse veronkevennyksiin taivutella. Se, mitä tulee kiky-kompensointiin, se on tälle ja ensi vuodelle jo tehty. Nyt tämä tehty ratkaisu riittää myös vuodelle 2019, Sipilä vastasi kysymykseen, mikä sai hänet taipumaan veronkevennyksiin.
Hallitus katsoo nyt täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset koko vaalikauden osalta. Vuoden 2019 veropäätökset hallitus sopi tekevänsä talouskehityksen ja julkisen talouden kokonaistilanteen perusteella.
Terho: Viranomaisille kaikki välineet ennaltaehkäistä terroritekoja
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (s.) kertoi sinisten olevan erityisen tyytyväisiä työnverotuksen keventämiseen ja solidaarisuusveron alarajan säilyttämiseen nykyisellään vielä ensi vuoden ajan.
– Se on järkevää politiikkaa tilanteessa, jossa olemme vielä toipumassa taantumasta.
Terhon mukaan hallitus on keventänyt ansiotuloverotusta yhteensä 1,2 miljardilla eurolla vaalikauden aikana.
Yritystukia perkaamaan hallitus aikoo asettaa työryhmän, johon kutsutaan edustaja jokaisesta eduskuntaryhmästä. Työryhmä laatii pitkän aikavälin suunnitelman ja esitykset sekä suorien yritystukien että verotukien uudistamiseksi. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain ensi vaalikaudella.
Hallitus käy läpi terrorismilainsäädännön ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Terhon mukaan viranomaisille annetaan kaikki mahdolliset lainsäädännölliset välineet ennaltaehkäistä terroritekoja.
– Muutamme kansalaisuuslakia niin, että Suomen kansalaisuus otetaan pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka syyllistyvät terrorismiin, Terho sanoi.
Laittoman maassaoleskelun edistäminen, kuten laittoman maahanmuuttajan piilottelu, kriminalisoidaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Ulkomaalais- ja kansalaisuuslakia muutetaan siten, että kansallisen turvallisuuden perusteella oleskelulupa voidaan tarvittaessa perua, asettaa maahantulokielto, perua kansalaisuus ja lakkauttaa pakolaisstatus.
Perhevapaauudistus jo tällä vaalikaudella
Orpo iloitsi perhevapaauudistuksen aloittamisesta. Terho totesi kuitenkin, että mahdollisuus hoitaa lasta 3-vuotiaaksi asti kotona säilyy eikä perheiden valinnanvapauteen puututa.
Orpon mukaan lähtökohtana on, että perhevapaauudistus tehdään kustannusneutraalisti. Uudistuksella on oltava todennettavasti työllisyyttä vahvistava vaikutus.
Perhevapaauudistus toteutetaan hallituksen johdolla. Valmisteluun otetaan mukaan työmarkkinajärjestöt. Uudistus valmistellaan kuluvan vuoden aikana, ja se tulee voimaan jo tällä vaalikaudella vuoden 2019 alussa.
