Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus kylmäkäynnistää Suomen kasvuun.
– Taloudessa näkyy jo myönteisiä merkkejä. Talous on kääntynyt kasvuun. Suomeen on tulossa ja suunnitteilla lukuisia isoja puhtaan siirtymän investointeja. Palkkaratkaisut ja veronkevennykset vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa, Orpo listaa tästä löytyvässä Helsingin Sanomien tästä löytyvässä vieraskynä-kirjoituksessaan.
Orpo perustelee siinä hallituksen talouspolitiikkaa ja summaa Suomen tilannetta.
– Hallitukseni tavoite on kirkas: tahdomme turvata suomalaisille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, hyvän terveydenhuollon ja hoivan jokaiselle. Tahdomme, että Suomessa on laadukasta koulutusta ja osaamista, joka nostaa meidät maailman kärkikaartiin. Huolehdimme suomalaisten turvallisuudesta, Orpo toteaa.
Pääministerin mukaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää korkeaa työllisyyttä, toimivaa markkinataloutta ja vastuullista talouspolitiikkaa. Konkreettisesti tämä on merkinnyt pääministerin mukaan sitä, että samalla, kun on jouduttu säästämään on tehty rakenteellisia uudistuksia, joita Suomi on tarvinnut.
Työmarkkinasääntelyä on Petteri Orpon mukaan päivitetty vastaamaan pohjoismaisia kilpailijoita, työn vastaanottamisen ja yrittäjyyden kannusteita parannettu ja tutkimukseen ja kehitykseen panostettu.
Pääministeri muistuttaa, että hallitus on tasapainottanut valtion tuloja ja menoja. Hallitusohjelmassa sovittiin alun perin kuuden miljardin euron sopeutuksesta ja vuoden 2024 kehysriihessä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta.
– Jos korjaustoimet olisi aloitettu aiemmin, ei haaste olisi näin iso. Nyt on juostava lujaa, jotta pysymme edes paikoillaan.
Petteri Orpo summaa kirjoituksessa Suomen lähitulevaisuuden talouden karut realiteetit.
– Suomessa yhä pienempi työssäkäyvien joukko huolehtii yhä suuremmasta määrästä huolenpidon tarpeessa olevia. Vuodelle 2023 hyvinvointialueiden menoihin oli budjetoitu 22 miljardia. Ensi vuonna summa on jo 27 miljardia euroa. Väestön ikääntyessä palveluntarve kasvaa entisestään, Orpo kirjoittaa.
Venäjän uhka pysyy ja pääministerin mukaan kansallisesta turvallisuudesta ei tingitä.
Parlamentaarinen linjaus puolustusmenojen merkittävästä kasvattamisesta vuosikymmenen loppua kohden merkitsee kuitenkin lisämenoja tällekin sektorille. Näillä näkymin Suomi kasvattaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bkt:sta vuonna 2029.
Edellisen hallituksen aikana varoiteltiin tiuhaan velkaantumisesta ja velan nousevista korkomenoista.
Petteri Orpo muistuttaa, että valtio maksaa korkoja tänä vuonna jo noin neljä miljardia euroa. Korkoihin menee enemmän kuin esimerkiksi korkeakoulutukseen.
– Velkaantuneisuus syö liikkumatilaa julkisesta taloudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, velanhoidon ja puolustuksen menot kasvavat vuodesta 2023 vuoteen 2029 yhteensä noin kymmenen miljardia euroa. Julkista taloutta vahvistavia päätöksiä on tehty saman verran.
Orpo toteaa Suomen rakentaneen jo kaksi vuotta edellytyksiä talouskasvulle. Ilman sitä ei hänen mukaansa ole tuloja, joilla palvelut saadaan rahoitettua.
Hallituksen puoliväliriihen kasvutoimia Orpo luonnehtii ”kokonaisuudeksi, jolla yksityistä sektoria kylmäkäynnistetään”. Yhdessä veroratkaisujen kanssa ne tekevät hänen mukaansa Suomesta erään Euroopan houkuttelevimmista paikoista investoinneille ja kasvulle.
Oppositio on herännyt puoliväliriihen jälkeen varoittelemaan velkaantumisesta.
Petteri Orpo pitää hyvänä, että huoli velkaantumisesta jaetaan melko laajasti yli poliittisen kentän.
– Alusta asti kerroimme, että talouden korjaaminen vaatii ainakin kaksi vaalikautta.
Pääministeri huomauttaa valtiovarainministeriön arvioivan, että hallitus on onnistumassa ja velkasuhde vakautumassa tavoitellusti vaalikauden aikana. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että vaalikauden lopulle ajoittuvat sopeutukset onnistuvat, eivätkä uudet ikävät yllätykset syö talouskasvua.
