Euroopan keskuspankki päätti torstain kokouksessaan nostaa odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,25 prosenttiin Lähi-idän konfliktin luomiin inflaatiopaineisiin vedoten. Koronnosto oli ensimmäinen syyskuun 2023 jälkeen.
– EKP:n päivitetyt talous- ja inflaatioennusteet alleviivasivat keskuspankin hankalaa asemaa heikkenevän talouskuvan ja kiihtyvien inflaatiopaineiden välimaastossa tasapainottelussa. EKP ennustaa selvästi aiempaa voimakkaampaa inflaatiokehitystä, mutta toisaalta kuluvan vuoden BKT-kasvuennustetta leikattiin vaatimattomaan 0,8 prosenttiin osin alkuvuoden heikosta kehityksestä johtuen, arvioi OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa.
EKP antoi rahapolitiikkalausunnossa tietoisesti niukasti viitteitä tulevista suunnitelmistaan.
– Näkemyksemme mukaan EKP:lla on paineita jatkaa koronnostoja inflaatiotilanteesta johtuen. Ennakoimme seuraavaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa syyskuun kokoukseen, jolloin saadaan keskuspankin seuraavat talousennusteet ja EKP-jäsenistöllä on kattavampi kuva euroalueen talous- ja inflaatiotilanteesta, Hännikäinen arvioi.
– Seuraavan koronnoston aikaistuminen heinäkuulle on mahdollista, jos keskuspankki päättää edetä koronnostoissa etupainotteisesti. Korkomarkkinat hinnoittelevat heinäkuun koronnoston vajaan 40 prosentin todennäköisyydellä ja syyskuun noston 70 prosentin todennäköisyydellä, hän jatkaa.
Euribor-korkojen liikkeet ovat selvästi rauhoittuneet maaliskuun turbulenssin jälkeen EKP:n korkonäkymän vakautuessa.
– Odotamme keskeisen 12 kuukauden euribor-koron vaihtelevan loppuvuoden ajan nykytasojen tuntumassa 2,7-2,8 prosentin haarukassa. Mikäli olemme oikeassa euribor-korkojen näkymästä, niin korkojen nousu on jo jäänyt taakse. Lähi-idän tilanne on kuitenkin edelleen arvaamaton ja sotkee pahasti korkojen ennustettavuutta, Hännikäinen arvioi tiedotteessa.