Verkkouutiset

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Petteri Orpo: Nato-hakemus menee maaliin

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Suomella on hyvät suhteet kaikkiin jäsenmaihin, ja Turkin esille nostamat ongelmat selvitetään neuvotteluissa.

Kokoomuksen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo uskoo Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenevän pikaisesti ja johtavan puolustusliiton jäsenyyteen.

Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät jättivät tänään Brysselissä aamuyhdeksältä pääsihteeri Jens Stoltenbergille maidensa jäsenyyshakemuksen puolustusliitto Naton jäseniksi.

– Kyllä minä uskon siihen, että se menee maaliin. Uskon edelleen siihen, että se on suhteellisen nopea prosessi, Petteri Orpo sanoo Verkkouutisille.

Hän kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää varautua siihen, että Turkin ulostulon kaltaisia keskusteluja ja aiheita tulee eteen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on viestinyt viime päivinä suhtautuvansa kielteisesti Suomen ja Ruotsin jäsenyyteen. Hakemusten hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ratifiointi.

Orpo on tästä huolimatta luottavainen prosessiin.

– Meillä on kaikkiin näihin maihin, kaikkiin Nato-maihin erittäin hyvät suhteet. Suomella on hyvä maine, ja sen lisäksi meillä on Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Saksan vankka tuki.

– Uskon, että näiden isojen maiden tuki viime kädessä ratkaisee sen tämän asian.

Ratkaisu diplomatiasta ja maltista

Turkki on nostanut pöydälle Kurdistanin työväenpuolue PKK:n ja vaatinut Suomea ja Ruotsia tiukentamaan suhtautumistaan sitä kohtaan. Turkin lisäksi Yhdysvallat ja EU luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi.

Esille on noussut myös EU:n Turkille asettama asevientikielto, joka johtuu Turkin hyökkäyksestä Syyrian kurdialueelle vuonna 2019. Turkki on kritisoinut Suomea ja Ruotsia siitä, että maat eivät halua käydä asekauppaan sen kanssa.

– Tämä näyttää minusta siltä, että he ovat analysoineet Turkin ja Suomen sekä Turkin ja Ruotsin välisisä suhteita ja tehneet listan eri ongelmakodista, Petteri Orpo toteaa.

– Minä uskon ja toivon, että ne pystyään diplomatian keinoin ratkaisemaan Suomen ja Turkin sekä Suomen ja muiden Nato-maiden välisissä keskusteluissa.

Orpo arvioi, että kyseessä on kulttuurillinen ero kahden- ja monenvälisten neuvottelujen käymisessä.

– Suomalainen ja turkkilainen tapa toimia ovat kovin erilaisia. Tämä edustaa ehkä sitä turkkilaista tapaa toimia, että haetaan tavallaan ne neuvotteluasetelmat, kun meidän mielestämme (näiden kyseisten asioiden suhteen) tässä ei ole mitään neuvoteltavaa.

Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään Turkin erilaista perspektiiviä kansainväliseen politiikkaan. Kun muut Nato-maat kokevat tällä hetkellä Venäjän suurimmaksi uhaksi turvallisuudelleen, Turkki pitää PKK:ta suurimpana uhkana itselleen.

Orpon mukaan Erdoganin tavoitteet saattavat olla myös jossakin muulla suunnalla kuin Suomessa tai Ruotsissa.

– Turkki voi käyttää jäsenyyskysymystä vipuna muiden tavoitteidensa edistämiseen esimerkiksi USA:n kanssa.

– Mutta uskon tämän olevan sellainen lista, ottamatta kantaa mitä kustakin asiakohdasta sitten todetaan, että asiat pystytään käsittelemään ja puhumaan selviksi. En näe siinä niin suuria ongelmia, Orpo sanoo.

Hän arvelee, että Suomi ja Ruotsi ovat erilaisessa asemassa liittyen Turkin ulostuloon.

– Turkilla näyttää olevan enemmän epäilyjä Ruotsia kohtaan.

Orpon mukaan Yhdysvaltojen roolin on kuitenkin viime kädessä todella suuri jäsenyysprosessissa.

– On vaikea nähdä, että Erdogan olisi viimeiseen asti eri mieltä.

– Tämä on myös kaikkien muiden Nato-maiden keskinäinen asia. Jos suurin osa on sitä mieltä, että Suomi ja Ruotsi ovat erinomaisia jäseniä, niin se painaa vaakakupissa myös. Ei Suomi neuvottele pelkästään yhden Nato-jäsenen kanssa.

Hän korostaa, että tämä prosessi pitää hoitaa asiallisesti ja maltillisesti, jotta se menee maaliin sujuvasti. Yhtenäinen ja yksimielinen Nato on lopulta myös Turkin intressien mukaista, eikä eripuran aiheuttaminen puolustusliiton sisällä edistä sen toimintakykyä.

Orpo ei ole havainnut vastaavanlaisia soraääniä muista Nato-maista.

– EU-maista olen kuullut vain myönteistä suhtautumista. Olen tavannut henkilökohtaisesti paljon päämiehiä ja muita edustajia. Viesti on hyvin selkeä, ja kaikki haluavat Suomen mukaan.

Venäjä näyttää sietävän jäsenyyttä

Venäjä on varoitellut Suomea jo pidempään erilaisista seurauksista, jos Suomi liittyisi Natoon.

– Eihän se tietenkään ole hyvä asia, että naapuri uhkailee jatkuvasti, Petteri Orpo toteaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi maanantaina, että sinällään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei muodosta suoraa uhkaa Venäjälle.

Putinin mukaan Naton sotilaallisen infrastruktuurin leviäminen Suomen ja Ruotsin alueelle olisi kuitenkin ongelma Venäjälle ja että Venäjä on pakotettu reagoimaan siihen.

– Olin kuitenkin jossain määrin huojentunut Putinin lausunnosta, joka tavallaan viestii, että he voivat sietää tätä jäsenyyttä, Orpo sanoo.

– Minusta se kuvastaa sitä, että Venäjällä on varmasti katsottu Suomen olevan jo syvällä lännen laaja-alaisessa turvallisuusyhteistyössä, koska Suomi on EU-maa ja Naton kumppani. Siten se ei ole niin suuri muutos.

Orpon mielestä Putinin sanomassa Suomeen mahdollisesti tulevista Naton rakenteista on taustalla sotilaallisen suurvallan tai itseään sellaisena pitävän maan logiikka.

– Se on tietenkin huono asia, mutta se ei yllätä minua yhtään, että suurvaltana itseään pitävä maa vastaa jollain sotilaallisella varautumisella Suomen rajan lähellä, jos Suomeen tulisi Naton tukikohtia.

– Mutta minä en usko, että Suomessa tullaan näkemään Naton pysyviä tukikohtia, saati ydinaseita.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi menee syvemmälle Naton järjestelmiin ja alkaa harjoitella Nato-maiden kanssa myös Suomen puolustamista.

– Suomessa nähdään enemmän joukkoja, suomalaiset upseerit työskentelevät Naton esikunnissa ja Suomi osallistuu Baltian maiden ilmapuolustuksen rotaatioon.

– Ei tässä loppujen lopuksi ole nähtävissä valtavaa näkyvää muutosta. Viidennen artiklan turvatakuut ja harjoittelu ovat ne tärkeimmät asiat. Näin ollen en usko, että Suomen ja Venäjän rajan kummallakaan puolella nähdään mitään varustelukierrettä.

 

 

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS