Jari Myllykosken mukaan suomalaisen metsän tilaa heikentää toisaalta pirstoutuminen pieniksi metsätiloiksi ja toisaalta perikuntien etäältä omistamien metsien hoitamattomuus. Myllykoski haluaa tehdä perikunnille nykyistä houkuttelevammaksi liittää perityt metsät yhteismetsään.
– (Juha) Sipilän hallitus on muuttanut verotusta, jotta puuta lähtisi liikkeelle. Metsälahjaveron kevennys tai varainsiirtoveron poisto eivät kuitenkaan koske yhteismetsiä. Teen toimenpidealoitteen, jotta yhteismetsien tunnettuus ja suosio kasvaisi, Myllykoski kertoo tiedotteessaan.
Yhteismetsä on Metsäkeskuksen mukaan tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous.
– Yhteismetsä ei välttämättä ole tuttu asia metsää periville. Yhteismetsä antaa kuitenkin metsänomistajalle helpotusta omaisuuden hoitoon ja takaa tasaisemman tulon. Yhteismetsä on ikään kuin hyvä ja turvallinen salkunhoitaja, Myllykoski huomauttaa.
Yhteismetsien kokonaispinta-ala on Metsäkeskuksen mukaan lähes 700 000 hehtaaria, mikä tekee reilut viisi prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Yhteismetsissä on noin 25 000 osakasta.
Metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli Myllykosken mukaan vuoden 2014 lopussa 44 786, ja niiden omistuksessa oli 1 039 258 hehtaaria metsämaata. Tämä vastaa kuuden prosentin osuutta metsämaan yhteenlasketusta pinta-alasta,
