Länsimaat, etenkin Yhdysvallat ja sen Nato-liittolaiset, ovat ranskalaisprofessori Nicolas Tenzerin mukaan suhtautuneet Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan vakavasti, ja niiden antama aseapu on ollut menestyksellisen puolustustaistelun kannalta kiistattoman tärkeässä roolissa.
– Myös Yhdysvaltojen toimittama tiedustelutieto on ollut avainasemassa. Joiltakin yksiköiltä puuttuu kuitenkin edelleen olennaisia aseita ja ampumatarvikkeita ja ennen kaikkea tietyntyyppisiä aseita, erityisesti pidemmän kantaman ballistisia Atacms-ohjuksia, jotka olisivat ratkaisevia Ukrainan alueiden takaisinvaltauksessa ja yleisemmin Ukrainan joukkojen nopeassa etenemisessä Donbasissa. Sama koskee kehittyneitä taistelulentokoneita, Pariisin maineikkaassa Sciences Po -yliopistossa työskentelevä Tenzer sanoo Center for European Policy Analysis -ajatuspajan artikkelissa.
Länsi on pyrkinyt hänen mukaansa päättäväisesti varmistamaan, että Ukrainaa ei lakaista kartalta. Vähemmän päättäväisiä länsimaat ovat kuitenkin olleet suhtautumisessaan Venäjän täydelliseen kukistamiseen.
”Tämä on meidän sotamme”
Aivan liian monissa läntisissä puheenvuoroissa painostetaan Tenzerin mukaan yhä Ukrainaa ”palaamaan neuvottelupöytään”, tekemään myönnytyksiä Vladimir Putinille tai ainakin sopeutumaan siihen, että Krim jää ikuisiksi ajoiksi Venäjän hallintaan.
– Tällainen perääntyminen olisi vapaan maailman uskottavuuden ja turvallisuuden kannalta katastrofaalista. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mikä selittää lännen näennäisen varovaisuuden, Tenzer sanoo.
Lännessä olisi hänen mielestään tunnustettava, että käynnissä olevan sodan vaikutukset ulottuvat paljon Ukrainaa laajemmalle. Siksi teeskentely, että emme ole sodassa Venäjän kanssa, pitäisi lopettaa.
– Emme tietenkään käy juridisessa mielessä sotaa Venäjää vastaan, mutta tämä sota on meidän sotamme. Jokaisen ukrainalaisen murhaaminen on demokraattiselle maailmalle yhtä vahingollinen
kuin eurooppalaisen tai amerikkalaisen murha. Me elämme samassa maailmassa, hän toteaa.
”Älkäämme olko lyhytnäköisiä”
Se, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan päättyy ja Ukraina saa kansainväliset turvatakuut, ei Tenzerin mielestä yksin riitä.
– On toki vaikea kuvitella, että voisimme suoraan ”luotsata” hallinnon muutosprosessia Moskovassa. Meidän on kuitenkin määriteltävä keinot, joilla voimme vaikuttaa siihen, mitä siellä tapahtuu. On myös olemassa velvoitteita, joita demokraattinen liittouma ei voi kiertää, kuten Venäjän aiheuttamien sotavahinkojen korvaaminen Ukrainalle (arviolta 326 miljardia dollaria jo ennen Venäjän totaalista hyökkäystä siviili-infrastruktuuria vastaan), Tenzer sanoo.
– Venäjän johtajat ja toimeenpanijat on saatettava lailliseen edesvastuuseen neljässä rikosluokassa: sotarikoksissa, rikoksissa ihmisyyttä vastaan, kansanmurhassa ja hyökkäysrikoksissa, hän toteaa.
Jos Putinin hallinto pakotetaan väistymään, maailmasta tulee Tenzerin mukaan nykyistä turvallisempi, kauniimpi, arvokkaampi ja ihmishenkien kannalta vähemmän tuhoisa. Tällä voisi olla positiivisia heijastusvaikutuksia myös Kiinan kansantasavaltaan ja moniin muihin polttaviin kysymyksiin, kuten korruption torjuntaan ja hyvään hallintotapaan, hän arvioi.
– Mikäli näin ei toimittaisi, se olisi merkki suuresta älyllisestä ja strategisesta lyhytnäköisyydestä ja viime kädessä myös hirvittävästä vastuuttomuudesta.
