Pentagon-tapaaminen synnytti kohun – vastapaavi-vihjaus yllätti Vatikaanin

Donald Trumpin hallinnon ja Vatikaanin suhteet ovat olleet kireät.
Paavi Leo XIV tervehtii väkijoukkoa Pietarinkirkon pääparvekkeelta Vatikaanissa 5. huhtikuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / ALBERTO PIZZOLI
Paavi Leo XIV tervehtii väkijoukkoa Pietarinkirkon pääparvekkeelta Vatikaanissa 5. huhtikuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / ALBERTO PIZZOLI

Presidentti Donald Trumpin hallinto yrittää rauhoittaa kohua väitteistä, joiden mukaan se uhkasi paavi Leo XIV:n Washingtonin-suurlähettilästä painostaakseen Vatikaania asettumaan USA:n sotilaspoliittisen linjan taakse. Asiasta uutisoi Financial Times.

Kohtaaminen tapahtui Pentagonissa tammikuussa samaan aikaan, kun Vatikaani esitti huolensa Yhdysvaltain hallinnon sotilaallisista toimista. Trump oli uhannut vallata Grönlannin Tanskalta, käynnistänyt ohjusiskuja väitetyille huumeiden salakuljetusveneille ja ottanut kiinni Venezuelan johtajan Nicolas Maduron.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Katolisen kirkon ensimmäinen Yhdysvalloissa syntynyt paavi Leo oli julkisesti valittanut sotilaallisen voiman kasvavasta käytöstä kansainvälisten kiistojen ratkaisemisessa.

– Sota on jälleen muodissa ja sotainto leviää, Leo sanoi diplomaateille.

Tämän jälkeen Vatikaanin Washingtonin-suurlähettiläs, kardinaali Christophe Pierre kutsuttiin Pentagoniin tapaamaan Yhdysvaltain puolustusministeriön virkamiehiä. Suurlähettilään kautta Vatikaanille välitettiin ”ystävällinen viesti”, jotta se asettuisi lähemmäs Washingtonin linjaa.

Sisäpiirilähteiden mukaan tapaaminen meni kuitenkin pieleen, kun Pierre totesi paavi Leon kulkevan omaa tietään kirkon arvojen ohjaamana. Tällöin yksi puolustusministeriön virkamies viittasi tiettävästi Avignoniin eli vuosina 1309-1376 kestäneeseen 70 vuoden ajanjaksoon, jolloin Ranskan kuningas piti hallinnassaan omaa ”vastapaavia” Roomaa vastaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Yllättävä viittaus Avignonin paaviuteen tulkittiin epäsuoraksi uhkaukseksi siitä, että Washington voisi asettaa Leon vastapainoksi kilpailevan paavin, ellei Leo seuraisi tarkemmin Washingtonin linjaa.

Pentagon kuvaili kertomusta ”voimakkaasti liioitelluksi ja vääristyneeksi” ja korosti, että tapahtumassa käytiin asiallinen keskustelu ulkopolitiikan moraalikysymyksistä ja Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusstrategian logiikasta.

Valkoisen talon mukaan Trumpin hallinnolla on myönteinen suhde Vatikaaniin.

Vatikaanin ja Trumpin hallinnon välit ovat olleet kireät siitä lähtien, kun Leo nousi paaviksi vajaa vuosi sitten.

Asiantuntijoiden mukaan katolisen kirkon johto suhtautuu kriittisesti varsinkin Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin kuvaukseen Iranin operaatiosta uskonnollisena sotana.

– Hegseth puhuu pyhästä sodasta, ristiretkestä. He ovat rakentaneet sodasta uskonnollisen kertomuksen, ja juuri tässä Vatikaani todella säikähti, arvioi teologian ja uskonnonhistorian professori Massimo Faggioli FT:lle.

Tutkija ei pidä joukkojen siirtelyä sotilaallisesti järkevänä.
Presidentin mukaan Hormuzinsalmen pitäisi olla jo auki.
Amerikkalaisjoukkoja saatetaan siirtää lähemmäksi Venäjän rajaa.
Mainos